Kolme kirkon työntekijöiden ammattiliittoa vaatii työaikalain soveltamista myös hengellisen työn viranhaltijoihin. Työajattomia ovat nykyisin uskonnollisia toimituksia tekevät viranhaltijat ja välittömästi opetus-, kasvatus-, julistus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekevät viranhaltijat. Hengellisen työn työsopimussuhteisiin työntekijöihin sen sijaan sovelletaan työaikaa.
Kannanoton mukaan perustelut, joilla evankelis-luterilaisen kirkon hengellinen työ on jätetty työaikalain ulkopuolelle, ovat vanhentuneet. Kannanotossa ovat mukana Kirkon akateemiset AKI, Diakoniatyöntekijöiden Liitto ja Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto.
Kirkon akateemisten toiminnanjohtajan Jussi Junnin mukaan kannanoton ajankohta liittyy valtionhallinnossa alkavaan työaikalain uudistukseen.
– Akavalla on siinä omat tavoitteensa.
Liitot toteavat kannanotossaan, että EU:n työaikadirektiivistä ja työaikalaista voidaan poiketa toiminnan erityispiirteiden vuoksi tai tapauksissa, joissa työntekijät voivat päättää työajasta itse.
”Nämä perustelut eivät enää sovellu evankelis-luterilaisen kirkon hengelliseen työhön”, liitot kirjoittavat.
Kannanotossa todetaan, että työelämä on muuttunut myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.
”Työn luonne on muuttunut strategisempaan suuntaan, jolloin työntekijän mahdollisuus määritellä työn määrää ja työaikoja on vähentynyt. Samaan aikaan työajan seuranta on tullut mahdolliseksi, kun kotona tehtävä valmistelutyö on vähentynyt ja digitaaliset työajanseurantajärjestelmät kehittyneet”, kannanotossa kirjoitetaan.
– 1990-luvulta olevan kirkon työaika-asetuksen valmisteluaineistossa sanotaan, että suuri osa hengellisen työn viranhaltijoiden työstä on kotona tehtävää työtä. Tämä ei vastaa todellisuutta nykyään, Junni sanoo.
”Alimitoitettua korvausta juhlapyhistä ja leirityöstä”
Liittojen mielestä työaika on viranhaltijan työsuojelua. Kannanotossa vedotaan myös Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2016
-selvitykseen. Sen mukaan 57 prosenttia seurakuntatyötä tekevistä työntekijöistä kokee työnsä henkisesti raskaaksi.
”Seurakuntien hengellisessä työssä työajat painottuvat viikonloppuihin ja iltoihin, mutta kuitenkaan hengellisen työn viranhaltijoilla ei ole arkipyhälyhennyksiä eikä sunnuntaikorvauksia, kuten muilla kirkon työntekijöillä”, kannanotossa todetaan.
Liittojen mukaan hengellisen työn viranhaltijat saavat alimitoitettua työaikakorvausta juhlapyhistä, niitä edeltävästä ajasta ja leirityöstä.
Junnin mukaan pyhälisät eivät ole tulevissa neuvotteluissa kirkon työntekijöiden ensisijaisena tavoitteena. Ylempiä palkkaluokkia eli pappeja ja kanttoreita ne eivät Kirkon virka- ja työehtosopimuksen perusteella edes koskisi, Junni sanoo.
Arkipyhien korvaamiseen liitot sen sijaan pyrkivät. Junnin mukaan hengellistä työtä tekevillä viranhaltijoilla on nyt vuodessa yhdeksän vapaapäivää vähemmän kuin muilla kirkon työntekijöillä. Tämä johtuu siitä, että he eivät saa arkipyhistä erityisiä vapaakorvauksia.
Liittojen kannanotossa todetaan kirkon työaikakokeilujen osoittavan, että hengellistä työtä voi hyvin tuloksin tehdä työajallisena. Kirkon viranhaltijoiden asenteet työaikaa kohtaan ovat liittojen mukaan yhä myönteisempiä.
Liittojen mukaan kyse on myös yhdenvertaisuudesta. Kannanotossa todetaan, että nyt noin 6 300 evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijaa on eri asemassa kuin muut kirkon työntekijät.
Kirkon akateemiset AKI on Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen Kanttori-urkuriliiton ammattijärjestö, jossa on noin 5 800 jäsentä. Diakoniatyöntekijöiden Liitossa on noin 2 000 jäsentä ja Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitossa noin 1 200 jäsentä. Kaikki kolme ovat akavalaisia liittoja.
Kuva: Olli Seppälä
Ilmoita asiavirheestä