Nyörit tiukalla ympäri maata

Markku Porvari, hallintojohtaja, Espoon seurakuntayhtymä

Espoon seurakuntayhtymän talous on vahva. Se perustuu jo vuonna 2004 tehtyyn strategiaan.­ Tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä.

Säästämisen sijaan suosin sanoja kulutuksen vähentäminen. On tärkeää, ettei syödä enemmän kuin tienataan eikä lisätä uusia kustannuksia aiheut­tavia toimintoja.

Kaupungin väkiluku kasvaa maahanmuuttajista, joista monet eivät kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Espoon seurakuntien ei pitäisi rakentaa enää yhtään mitään. Teemme kuitenkin joitakin korjausinvestointeja. Lähivuosien suurin rakennushanke on Suvelan kappeli. Yleisen taloustilanteen takia pystymme oletettavasti toteuttamaan sen edullisemmin kuin nousukauden vuosina.

Juha Tuohimäki, johtaja, Vantaan seurakuntayhtymä

Vantaan seurakuntayhtymän yleinen talousnäkymä on vielä kohtuullinen, mutta verotulojen kasvu on kääntymässä laskuun. Suurin syy on jäsenmäärän väheneminen viime vuonna lähes 2 500 hengellä. Kirkkoon kuuluu enää alle 68 prosenttia vantaalaisista.

Investointisuunnitelmassa keskitytään peruskorjauksiin. Lähiaikoina laaditaan myös suunnitelma siitä, mistä kiinteistöistä luovutaan.

Vantaalle pitää laatia positiivinen kasvustrategia. Sellainen, joka saa seurakunnan toiminnan kukoistamaan, jäsenyyden vahvistumaan ja työntekijät keskittymään olennaisimpaan, iloitsemaan, tekemään yhteistyötä ja jaksamaan työssään. Epämiellyttävässäkään tilanteessa ei pidä unohtaa positiivisen kasvun mahdollisuutta, rohkeita uusia toimenpiteitä ja toivon näköaloja.

Timo Korhonen, hallintojohtaja, Kuopion seurakuntayhtymä

Kuopion seurakuntayhtymän taloustilanne on vakaa ja hyvä, mutta se ei pysy sellaisena ilman henkilöstö- ja kiinteistöstrategian noudattamista.

Taloutta rasittaa vuoden alussa voimaan tulleen seurakuntaliitoksen muassaan tuoma kiinteistömassa; kiinteistöjä tuli 60 prosenttia lisää, ja monet niistä vaativat peruskorjausta. Osasta täytyy luopua. Ei ole järkeä yllä­pitää seiniä, kun rahaa pitäisi olla toimintaan.

Järvi-Kuopion seurakunnan liittyminen yhtymään aiheutti meille myös kirkollisveroprosentin noston kymmenyksellä 1,5 prosenttiin. Verotulot lisääntyvät, mutta seurakuntayhtymä ei silti kykene rahoittamaan kaikkia välttämättömiäkään investointeja. Selvitysmiehet pohtivat parhaillaan Kuopion seurakuntien yhdistämismalleja, mutta se ei sinänsä tuo säästöjä.

Talouden ennustaminen on haasteellista, erityisesti jos kuntapuolen työssäkäynti­alueen yhdistymiset toteutuvat.

Antti Jääskeläinen, hallintojohtaja, Rovaniemen seurakunta

Talousnäkymät ovat jonkin verran heikentyneet tämän vuoden alkupuolella. Verotulojen ennustettu kasvu hiipui, ja se vie tuloksen väkisinkin alijäämäiseksi suunnitellun nollatuloksen sijaan.

Pärjäisimme pienten alijäämien kanssa muutamia vuosia, elleivät investointitarpeemme olisi niin kovat. Rakennuksista suurin osa on valmistunut 1960- ja 1970-luvuilla. Niissä on menossa merkittävät perusparannushankkeet. Parhaillaan korjataan sisäilmaongelmaista kappelia. Sen kustannusarvio on noin miljoona euroa.

Krematorio piti rakentaa vuosina 2015–16. Talousnäkymät eivät kuitenkaan tue investointien toteutusta, vaan joudumme varmaankin hidastamaan tahtia.

Joudumme myös tarkistamaan henkilöstösuunnitelmaa ja miettimään uusia säästökohteita. Veroprosentin tarkistaminen ylöspäin nousee varmasti keskusteluun viimeistään ensi vuonna.

Rauno Juntunen, talouspäällikkö, Suomussalmen seurakunta

Talousnäkymät ovat huolestuttavat, sillä seurakunnan jäsenmäärä vähenee. Väheneminen johtuu muuttotappios­ta ja siitä, että kuolleita on vuosittain 70–80 enemmän kuin syntyneitä.

Seurakunnan talous on 1,9 miljoonan euron luokkaa.

Viime vuoden tulos oli yli 30 000 euroa alijäämäinen. Rahastoissa on edellisten vuosien ylijäämiä jonkin verran Menot on saatava kuriin, ettei­ tarvitse korottaa veroprosenttia.

 Henkilöstökulut vievät 75 prosenttia verotuloista. Virkoja on vähennetty Seurakuntasihteerin virka osa-aikaistettiin viranhaltijan jäätyä eläkkeelle. Suunnitelmissa on vähentää yksi papin virka.

Olemme luopuneet tarpeettomista kiinteistöistä, myyneet kolme pappilaa ja kanttorilan. Yksi pappila on vielä myyntilistalla.

Kiinteistöjen lämmitys muutettiin öljystä maalämpöön vuonna 2009, ja leirikeskukseen asennettiin ilmalämpöpumput.

Toivo Sistonen, talousjohtaja, Kajaanin seurakunta

Seurakuntamme taloudellinen tilanne on ollut vakaa, mutta lähivuodet ovat haasteellisia.

Kirkkovaltuusto nosti kirkollisveroa ensi vuodeksi 0,15 prosentilla 1,65 prosenttiin. Nostolla halutaan turvata julistus-, kasvatus- ja palvelutoiminta sekä tarpeelliset tukitoiminnot. Taloutta ei olisi saatu tasapainoon ilman tuloveron nostoa. Keskusseurakuntakodin peruskorjauskin on tulossa.

Kirkkohallituksen myöntämä avustus Vuolijoen seurakunnan liittämisestä Kajaaniin päättyy vuoden lopussa. Kainuun hallintokokeilun jatko 2013–16 on vielä auki. Emme tiedä, mitä esimerkiksi Kainuun kuntarakenteelle tapahtuu. Kuntauudistusta tulee seurata tarkasti. Se vaikuttaa vääjäämättä seurakuntiin, halusimmepa sitä tai emme.

Erilaisia seurakuntarakenteita tulisi tarkastella ennakkoluulottomasti. Tulevaisuudessa sopimuspohjaisen yhteistyön laajentaminen seurakuntien, kuntien ja kolmannen sektorin välillä on tärkeää.

Seurakuntien työmuotoja ja toimintoja on yhdistettävä. Vapaaehtoistoimintaan pitää panostaa entistä enemmän.

Juttu on julkaistu aiemmin Kotimaa-lehdessä.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliLuterilainen teologi: Puolan öylätti-ihme vastoin katolisen kirkon omaa oppia
Seuraava artikkeliPiispa Askola mukana Lauritsalassa hälyäänistä huolimatta

Ei näytettäviä viestejä