Suomen peruskouluissa on noin 550 000 koululaista. Heistä enemmistö eli lähes 500 000 osallistuu luterilaisen uskonnon opetukseen.
Elämänkatsomustietoon osallistuu noin 15 000 oppilasta. Ortodoksisessa uskonnossa ja islamin opetuksessa on molemmissa noin 6 000 oppilasta. Katolilaisia on alle tuhat.
Edellä mainittujen lisäksi uskonnonopetuksessa on opetussuunnitelmat kahdeksalle uskonnolle: adventisteille, bahá’i-uskonnolle, buddhalaisille, Herran kansa ry -uskonnolle, juutalaisille, krishna-liikkeelle, kristiyhteisölle, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon uskonnolle sekä vapaakirkolliselle uskonnolle. Näiden uskontojen opetukseen osallistuu kuhunkin korkeintaan muutamia satoja oppilaita. Kaikille opetussuunnitelmille ei ole tällä hetkellä tarvetta..
Tunnustuksellisesta omaan uskontoon
Vuonna 2003 Suomen kouluissa tarjottava uskonnonopetus vaihtui tunnustuksellisesta opetuksesta oman uskonnon opetukseksi. Taustalla oli halu luopua tunnustuksellisuudesta, joka liitti opetuksen uskonnollisiin yhdyskuntiin.
Toisaalta vuonna 2003 voimaan tullut uskonnonvapauslaki painotti positiivista uskonnonvapautta ja sen myötä oikeutta oman uskonnon mukaiseen kasvatukseen. Opetusneuvos Pekka Iivosen mukaan uskonnonopetus on jo 1990-luvulta lähtien ollut sisällöltään nykyisen suuntaista.
Viime kesänä Suomen hallitus päätti jatkaa uskonnonopetusta nykyisen mallin mukaisena toistaiseksi.
Virossa kerhotoiminnasta uskonnonopetukseen
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa uskonnonopetus toteutetaan kaikille yhteisenä, ei-tunnustuksellisena katsomusaineena. Opetuksessa painottuvat etiikka ja uskontojen tietopohjainen vertailu.
Virossa uskonnonopetus on tämän vuoden alusta lähtien oppiaine, jota koulut ovat velvollisia tarjoamaan, jos tietty määrä oppilaista sitä haluaa. Tähän asti uskonnonopetus on muistuttanut kerhotoimintaa, johon halukkaat ovat voineet osallistua. Uskonto on vapaaehtoinen ja kaikille yhteinen aine, joka ei ole sidottu mihinkään uskontokuntaan. Virolaisista noin 16 prosenttia on kristittyjä ja 7 prosenttia luterilaisia.
Venäjällä on viime vuodesta lähtien opetettu uskontoa oppiaineena, jossa on piirteitä Suomen mallista. Venäjällä oppilas saa valita, minkä uskonnollisen yhdyskunnan opetukseen hän osallistuu.
Juttu on julkaistu aiemmin Kotimaa-lehdessä.
Ilmoita asiavirheestä