Hiljentymistä, arkkitehtuuria ja historiaa – Kotimaa kokosi tiekirkkotärpit kesäreissulle

Tiekirkkokausi jatkuu 20.8. saakka. Yleisimmin ovet ovat avoinna klo 11-16. Kuva: Jesperi Virtanen

Suomen tiekirkot avaavat taas ovensa matkailijoille. Kirkot tarjoavat tilaisuuden hiljentyä hetkeksi, nähdä upeaa arkkitehtuuria ja kuulla tarinoita paikallisesta historiasta.

Kotimaan tiekirkkotärpit vievät Nivalaan, Haukiputaalle, Pieksämäelle, Rautalammille ja Siilinjärvelle.

Nivalan kirkko

Vuonna 1803 rakennetun Nivalan kirkon yksi koskettavimmista yksityiskohdista löytyy sen puistosta. Kuvanveistäjä Kalervo Kallion talvi- ja jatkosodan muistomerkki kuvaa perhettä, jossa isä on poistumassa sankarien joukkoon. Pohjaton suru kuvastuu äidin kasvoilta. Murheesta tietämätön lapsi äidin sylissä katsoo tulevaisuuteen. Perheen edessä on 212 valkoista ristiä.

Nivalan kirkko nimettiin Pyhän sydämen kirkoksi vuonna 2021. Nimi juontaa juurensa 1990-luvun alussa kirkon sisältä löytyneistä sydänkuvioista, jotka maalattiin tuolloin esiin.

  • Rakentamisvuosi 1803
  • Suunnittelija Simon Jylkkä-Silven
  • Istumapaikkoja 600
  • Tyylisuunta uusgotiikka

Bonus: Herännäisyyden historiaan ja sen merkkihenkilöihin Nivalassa voi tutustua noin seitsemän kilometrin pituisella Körttireitillä. Reitin sisällön saa käyttöönsä älypuhelimella ja se on vapaasti käytettävissä kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina.

Nivalan kirkon sankarihautausmaa on yksinkertaisessa kauneudessaan koskettava. Kuva: Tarjariitta Lehtola

Rautalammin kirkko

Rautalammin suurkirkon rakennustyömaa kävi kohtalokkaaksi monelle kirkon valmistumiseen osallistuneelle aikalaiselle. Kirkon piirtäjä Carl Alexander Engel, rakennusmestari Akseli Maunu Tolpo ja alttaritaulun maalannut Väinö Hämäläinen kuolivat kaikki kirkon rakennusvaiheessa.

Entisen emäpitäjän Rautalammin kirkko on Suomen suurimpia puukirkkoja. Suurpitäjä hajosi aikojen saatossa noin kolmeksikymmeneksi Keski-Suomen ja Sisä-Savon kunnaksi ja seurakunnaksi. Tarina kertoo, että eräs vaimo tuli Rautalammin kirkolle, toimitti ensin entisen miehensä hautaan, ja sitten hänet kuulutettiin toiseen mieheen. Poika, joka oli hiihtänyt hänen kanssaan kirkolle, kastettiin. Vaimo olisi myös halunnut käydä ehtoollisella useita kertoja peräkkäin, koska arveli, että ei heti kuitenkaan tulisi liikkeelle lähdetyksi.

Kirkon viereisen hautausmaan kiviaidan päädyssä on konttipihlaja, johon kirkkokansa ripusti matkaeväänsä. Paikalla olevassa taulussa kehotetaan ohikulkijoita kolkuttamaan laakeaa kiviaidan kiveä, jolloin voi kuulla menneiden sukupolvien keskinäisen luottamuksen ja rehellisyyden kaiun.

  • Rakentamisvuosi 1844
    Suunnittelija Carl Alexander Engel
    Istumapaikkoja 1200
    Tyylisuunta empire

Bonus: Kirkon lähettyvillä Rautalammin kylänraitilla, kunnantalon vieressä, voi vierailla Piiskauspetäjällä. Paikalla on muistolaatta kertomasta entisaikojen kurinpitotoimista.

Rautalammin kirkko on tiettävästi Suomen toiseksi suurin puukirkko. Sen suunnitteli kuuluisan arkkitehdin Carl Ludvig Engelin poika Carl Alexander Engel. Kuva: Tarjariitta Lehtola
Rautalammin kirkon vieressä on konttipihlaja, johon entisajan kirkonkävijät jättivät kirkkoeväänsä palveluksen ajaksi. Kesäaikaan kiviaidalla pitävät majaa kiviaidan väeksi nimitetyt käsityönä tehdyt nuket. Kuva: Tarjariitta Lehtola

Siilinjärven kirkko

Siilinjärven kirkkoa suunniteltiin pitkään ja hartaasti, 50 vuotta. Seurakunnalla oli pulaa rahasta sekä kiistaa paikasta ja suunnitelmasta.

– Lopulta asiassa edettiin niin että viime vuonna kirkko vietti satavuotisjuhliaan. Kirkon kauniit koristemaahlaukset ovat Bruno Tuukkasen käsialaa ja lasimaahlaukset on myös valmistettu Tuukkasen suunnitelmien mukaan. Tuukkasen seinämaalauksia on muun muassa eduskuntatalossa, ja hän oli toinen Suomen lipun suunnittelijoista, kirkkoherra Olli Kortelainen kertoo.

Kirkossa on heinäkuussa lähetyskahvila maanantaista torstaihin. Hyvällä onnella tarjolla on maukasta Raamattukakkua.

  • Rakentamisvuosi 1923
  • Suunnittelija Peko Väänänen
  • Istumapaikkoja 550
  • Tyylisuunta jugend

Bonus: Siilinjärven seurakunta täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Yhteisiä juhlia ja ”iloa, eloa valoa” -juhlavuositeemaan liittyviä tapahtumia on luvassa pitkin vuotta.

Siilinjärven kirkko vietti viime vuoden lopulla satavuotisjuhliaan. Kuva: Tarjariitta Lehtola
Raamattukakku voi näyttää tuiki tavalliselta kuivakakulta, mutta kirkossa nautittuna se maistuu lähes taivaalliselta. Kuva: Tarjariitta Lehtola

Pieksämäen kirkko

Kirkkomaalari Mikael Toppelius käytti tuntemiaan ihmisiä näiden tietämättä malleina. Hänen kuvituksiaan maalattiinkin piiloon niiden aiheuttaman järkytyksen tai epäsovinnaisuuden vuoksi. Toppeliuksen töitä löytyy vielä noin neljästäkymmenestä kirkosta, jotka suurimmaksi osaksi sijaitsevat Oulun läänissä sekä Pohjois -Savossa.

Pieksämäen kirkossa Toppelius maalasi lehterien kaiteisiin ja saarnastuoliin yli 30 kuvaa. Profeetta Danielin kuva näyttää varsin erikoiselta. Hänen yllään on väljä viitta ja päässään linnunsulalla koristettu leveälierinen hattu. Toppelius oli maalannut onnistuneen muotokuvan kirkkoherra Paul Krogiuksesta, joka oli kirkon rakennuttaja. Tarinan mukaan profeetta Danielin mallina on ollut Krogiuksen puoliso, joka myös olisi halunnut itsestään muotokuvan.

  • Rakentamisvuosi 1753
  • Suunnittelija August Sorsa
  • Istumapaikkoja 600–800

Bonus: Kirkon läheisyydessä Sylvin kujalla on 1800-luvun alussa rakennettu, yleisölle avoin kustavilaistyylinen Iso-Pappila. Sen pihapiiriin pikkupappilassa syntyi vuonna 1900 presidentinrouva Sylvi Kekkonen.

Pieksämäen Vanha kirkko on rakennettu 1700-luvun puolivälissä ja se on yksi Mikkelin hiippakunnan vanhimmista jumalanpalveluskäytössä olevista kirkoista. Kuva: Tarjariitta Lehtola
Kirkkomaalari Toppelius huvitteli Pieksämäen kirkossa antamalla profeetta Danielille kirkon rakennuttaneen kirkkoherran puolison piirteitä. Kuva: Tarjariitta Lehtola

Haukiputaan kirkko

Mikael Toppeliuksen kuuluisimman työn ansiosta Haukiputaan kirkon voi sanoa olevan todellinen kristillisen taiteen aarreaitta. Viimeistä tuomiota esittävää, koko seinän peittävää maalausta on pidetty suomalaisen barokkitaiteen merkittävimpänä tuotteena, jossa Toppelius käytti taiteilijan vapautta runsaalla kädellä. Helvetin roihu on esitetty niin elävänä, että aikalaiset jopa pyörtyä kupsahtivat nähdessään käärmeet, jotka pureksivat eukkoja ja ukkoja, joilla saattoi olla tuttuja piirteitä.

Rakennuksessa on monia yllättäviä ratkaisuja: esimerkiksi alttarimaalausta ei ole lainkaan. Myöskään alttari ei ole omalla paikallaan vastapäätä sisäänkäyntiä. Urutkaan eivät sijaitse totuttuun tapaan lehterillä, koska sellaista ei ole. Haukiputaan seurakunnan pitkäaikaisella kanttorilla Hannu Niemelällä on ollut aitiopaikka katsella kirkkoa urkujen äärestä tilaisuksien aikana.

– Tasan 200 vuotta itseäni vanhempi kirkko näyttää erilaiselta eri vuoden- ja vuorokauden aikoina, yksityiskohtia löytyykin aina vain lisää. Kuvien asettelussa on teologista syvällisyyttä Vanhan ja Uuden testamentin välillä. Itse olen urkujen edestä katsellut eniten Keritin puron rannalla lepäilevää Eliaa, jolle Toppelius on maalannut jalkaan tuohivirsut. Kirkon keskikatossa oleva aurinkosommitelma on mielestäni kirkon kaunein kohta.

  • Rakentamisvuosi 1762
  • Suunnittelija Matti Honka
  • Istumapaikkoja 540
  • Tyylisuunta ulkoviisteinen ristikirkko

Bonus: Kirkon tapulissa on auki nuorten pitämä kahvila 12.6–1.8. arkipäivisin klo 12–18.

Haukiputaan kirkko seisoo kirkonkylässä Kiiminkijoen törmällä. Kuva: Tarjariitta Lehtola
Vaikka Haukiputaan kuvakirkon maalauksia 1800-luvulla tuhoutui, vierekkäin laitettuna niitä riittäisi edelleen 150 metrin matkalle. Seurakunnan kanttori Hannu Niemelä on saanut nauttia uniikista työympäristöstään jo yli 40 vuoden ajan. Taustalla Elia Keritin purolla sekä Viimeinen tuomio. Kuva: Tarjariitta Lehtola

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliErosiko paavi Benedictus XVI vapaaehtoisesti?
Seuraava artikkeliTuuli Raamat kastettiin salaa pimeässä kirkossa – nyt hän työskentelee pappina Viron poliisissa

Ei näytettäviä viestejä