Kansliapäällikkö Pekka Huokuna: Kirkkoa koskevat leikkaukset valtion talousarvioehdotuksessa synnyttävät perustuslaillisen ongelman

- Kirkollisveroja ei kerätä yhteiskunnalliseen lakisääteiseen tehtävään hautaustoimen ylläpitoa varten, vaan seurakuntien omaan toimintaan. Kuva: Jukka Granström

Valtiovarainministeri Riikka Purra julkisti eilen valtion talousarvioehdotuksen vuodelle 2025. Talousarvioehdotuksen kokonaissumma on 88,1 miljardia euroa.

Valtiovarainministeriön ehdotukseen sisältyy uusia korvaavia säästöjä yli 100 miljoonaa euroa.  Korvaaviin toimiin sisältyy muun muassa evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin sekä kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan osoitetun valtion rahoituksen vähentäminen 20 miljoonalla eurolla. Tälle vuodelle kyseinen summa on 124 miljoonaa euroa.

Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna sanoo, että lyhyesti voi jo nyt todeta, että kirkko vastustaa leikkauksia.

Keskeisenä syynä vastustukseen on se, että valtion talousarviosta kirkolle osoittamasta yhteiskunnallisiin tehtäviin osoitetusta summasta valtaosa käytetään hautaustoimeen. Se käsittää muun muassa hautojen kaivamisen sekä hautausmaiden ja krematorioiden ylläpidon, mutta ei esimerkiksi papin toimittamaa hautaan siunaamista. Hautaustoimilaki edellyttää, että evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ylläpitävät hautausmaita ja osoittavat hautapaikan kaikille seurakunnan alueella asuville uskontokunnasta riippumatta hautaustoimen maksujen tulee olla kaikille samat, eikä hautaustoimella saa tehdä voittoa.

Mikäli leikkaus toteutuu, ensimmäisenä vaihtoehtona on korottaa hautausten hintoja.

– 20 miljoonan euron leikkaus tarkoittaisi laskelmiemme mukaan yli sadan prosentin eli noin 400 euron korostusta jokaiseen hautaamiseen.

– Jos hautausten hintoja ei koroteta, vaan kaikki hautaukset katetaan kirkollisveroilla, niin siitä syntyy perustuslaillinen ongelma kansalaisten yhdenvertaisuudesta. Kyseinen ongelma on jo nyt osin olemassa. Ongelma on siinä, että kirkkoon kuuluvat kustantavat pääosin myös kirkkoon kuulumattomien hautaukset, Huokuna sanoo.

Hän korostaa sitä, että hautaustoimi on kirkolle laissa määrätty yhteiskunnallinen toimi. Kirkon ja valtion välisissä neuvotteluissa on aikanaan sovittu, että kirkolle korvataan ainakin 80 prosenttia hautaustoimen kuluista. Tällä hetkellä korvaus on noin 75 prosenttia ja leikkausten myötä se vähenisi entisestään.

– Ensi vuodelle kirkolle talousarviossa ehdotettu rahoituksen määrä eli 105 miljoonaa euroa olisi yli yhdeksän miljoonaa euroa alempi kuin rahoituslakia vuonna 2015 säädettäessä kohtuulliseksi arvioitu korvauksen taso, 114 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti yhteiskunnallisten tehtävien kustannukset ovat kasvaneet ja olivat viime vuonna 2023 noin 162,4 miljoonaa euroa eli huomattavasti valtionrahoitusta korkeammat. 

Pekka Huokuna arvelee, että valtiovarainministeriössä on ajateltu kirkon voivan käyttävän hautaustoimeen kirkollisveroja, joiden tuoton arvioidaan kasvavan ensi vuonna 47 miljoonaa euroa.

– Ehdottaessaan leikkausta kirkon valtionrahoitukseen valtiovarainministeriö on saattanut sekoittaa nämä kaksi asiaa toisiinsa, Huokuna sanoo.  

– Kirkollisveroa käytetään kirkkolain mukaisesti seurakunnan, seurakuntayhtymän ja kirkon tehtävien rahoittamiseen. Valtionrahoitus on puolestaan korvaus seurakunnille lailla säädettyjen, yhteiskunnallisten tehtävien eli hautaustoimen, väestökirjanpidon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpidon kustannuksista.

Huokuna painottaa sitä, ettei kirkollisveroja ei kerätä yhteiskunnalliseen lakisääteiseen tehtävään hautaustoimen ylläpitoa varten, vaan seurakuntien omaan toimintaan.

– Lisäksi kirkollisverotuoton kasvu ei edes koske kaikkia seurakuntia. Seurakunnat ovat itsenäisiä talousyksiköitä. Osassa seurakuntia kirkollisveron tuotto saattaa vähetä, mutta hautausten määrä on kasvussa, Huokuna sanoo.

Hänen mukaansa on sinänsä perusteltua, että kirkolle on annettu hoidettavaksi hautaustoimi yhteiskunnallisena tehtävänä.

– Se edellyttää kuitenkin sitä, ettei kirkko joudu käyttämään tähän yhteiskunnalliseen tehtävään, kaikkien ihmisten palvelemiseen, jäsenistöltä omaan toimintaansa kerättyjä varoja, tai rikkomaan perustuslaissa kaikille taattua yhdenvertaisuutta, Pekka Huokuna sanoo.

Kirkkohallituksen täysistunto antaa asiasta lausunnon valtiovarainministeriölle elokuussa.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliLukijoilta: Savonlinnan seurakunnassa ei kaadettu puita suojellusta metsästä
Seuraava artikkeliPääkirjoitus: Maailmanrauhaan tarvitaan myös itsensä uudestaan löytänyt länsi

Ei näytettäviä viestejä