Asiantuntijat pitävät Laihian irtisanoutuneen kirkkoherran Mertsi Saarelan irtisanoutumisestaan saamaa rahakorvausta suurena. Lisäksi kapituli toimivaltaisuus herättää pohdintaa. Kiitosta tulee siitä, että päätöksestä on tiedotettu avoimesti, joten siitä voidaan keskustella.
Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli ja kirkkoherra Mertsi Saarela tekivät sopimuksen. Sen perusteella Saarela on irtisanoutunut Laihian seurakunnan kirkkoherran virasta. Tuomiokapituli maksaa Saarelalle irtisanoutumisajan palkan sekä rahallisen korvauksen, joka vastaa kymmenen kuukauden palkkaa.
Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen toteaa, että irtisanomiskorvauksia maksetaan lähinnä yksityisellä puolella ja valtionyhtiöissä.
– En heti muista, onko erokorvauksia esimerkiksi valtion virkamiesten eroihin liittyen käytetty.
Kirkosta hänen tiedossaan ei tapauksia ole. Kunnista Koskinen tuntee vain Jyväskylän entisen kaupunginjohtajan erorahan, josta riideltiin sittemmin oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei erorahalle ollut siinä yksittäistilanteessa laillista perustetta.
Koskinen toteaa, että valtio ja kunta voivat periaatteessa erorahan maksaa, näin ollen kirkossakin lienee siihen mahdollisuus. Mertsi Saarelan saamaa erorahaa hän pitää korkeana.
– Kyllä sitä voi vähän ihmetellä. 10 kuukauden korvaus on ollut yleensä silloin, kun joku aika korkeassa asemassa oleva, esimerkiksi toimitusjohtaja on joutunut eroamaan, tai työnantajalla on ollut jokin erityinen syy välttää oikeudenkäyntiä. Laihian tapaus voisi kuvata sitä, että työnantajan mielestä irtisanomiselle ei ole ollut riittäviä perusteita, Koskinen spekuloi.
– Jos kymmeneen kuukauteen päädytään, se on kyllä paljon. Silloin voisi joku riitauttaa sen siinä mielessä, onko harkintavaltaa käytetty oikein, hän pohtii.
Seurakunta ei voisi sopimusta tehdä
Kirkon työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtajan Vuokko Piekkalan mukaan työmarkkinalaitoksessa ei ole tiedossa muita tapauksia, joissa olisi erorahaa maksettu.
– Eiväthän kuntapuolellakaan korvaukset ole tavanomaisia.
– Ainakaan meidän tiedossa ei ollut aikaisemmin tällaisia kultaisia kädenpuristuksia. Vaikea sanoa, voiko tällainen sopimus yleistyä kirkon piirissä. Tämä on kyllä aika hyvä kädenpuristus kirkkoherran kannalta.
Piekkala ymmärtää sopimusta siinä mielessä, että muussa tapauksessa edessä olisi kenties ollut pidempi oikeusprosessi ja kielteinen julkisuus, joka olisi vaikuttanut seurakunnan toimintaan.
Piekkala tulkitsee niin, että tuomiokapitulilla on mahdollisuus tällainen sopimus tehdä, seurakunnalla kirkkoherran työnantajana ei.
– Kirkkotyönantajalla ei ole normia, johon voisi vedota korvauksen suorittamiseksi seurakunnan verovaroista. Työnantajan ja viranhaltijan välillä ei ole säännelty siitä, että työnantaja voisi sopia viranhaltijan kanssa palvelussuhteen päättämisestä tällä tavalla. Ratkaisu voi olla vain irtisanominen tai irtisanoutuminen.
Piekkala katsoo, että olisi paikallaan, jos työnantajan oikeudesta tehdä vaikeissa tilanteissa sopimus säädettäisiin laissa.
– Kirkon sektorilla voisi olla normi, jolla valtuutetaan tällaisen sopimuksen tekemiseen.
Kapituli ei ole kirkkoherran työnantaja eikä lainsäädännössä ole Piekkalan mukaan erikseen säädetty puheena olevan tyyppisen sopimuksen tekemisestä.
– Peruskysymys on, onko tuomiokapitulilla tällainen toimivalta. Kapituli on arvioinut, että se voi sopimuksen tehdä. Tämäntyyppisiä sopimuksia ei ole erikseen kielletty. Toinen kysymys on, kattaako toimivalta vapaan harkinnan, eli esimerkiksi 10 kuukaude palkan suuruisen korvauksen. Minä en pysty tähän ottamaan kantaa.
– Ehkä kannattaa kysyä kapitulista, miten on päädytty siihen, että valtuus tällaisten sopimusten tekemiseen on, Piekkala sanoo ja kiittää kapitulia siitä, että se on kertonut sopimuksesta avoimesti niin, että siitä voidaan myös keskustella.
Kapitulilla on varoja, joita se käyttää
Lapuan hiippakunnan talouspäällikkö, OTM Tuomas Hemminki toteaa, että kapituli vastaa irtisanomiseen liittyvien rahojen maksusta.
– Tuomiokapitulilla on varoja, joita se käyttää tähän, hän kuittaa.
Hänen mukaansa 10 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen päädyttiin sovintoneuvottelujen tuloksena.
Mistä juontuu kapitulin toimivalta asiassa?
– Se tulee suoraan laista, kapituleilla on oma asemansa kirkkoherroihin, kapitulihan irtisanoo kirkkoherrat.
– Emme me sopimusta olisi tehneet, ellemme pitäisi sitä tarkoituksenmukaisena. Tässä on ollut pitkä ja raskas prosessi, nyt se on ollut päätöksessä, tämä on ollut seurakunnalle erittäin rankka, osapuolet halusi taata seurakunnalle työrauhan.
Olisiko seurakunta voinut mielestänne päättää asiasta?
– En ihan niin hyvin tunne juridiikkaa seurakunnan varojen käytöstä, että minä voisin varmuudella sanoa siitä mitään.
Kuka haki tilanteessa apua tai ratkaisua?
– Prosessi on käytännössä ollut kapitulin johtama, koko kurinpito- ja irtisanomismenettely.
Hemminki vastaa asiassa tiedotuksesta. Se on sovittu kirkkoherran Mertsi Saarelan kanssa. Kotimaa Pro tavoitti myös Saarelan. Hänellä ei ole kapitulin 7.3. tiedotteeseen lisättävää. Tiedotteen mukaan Saarela pitää syntynyttä sopimusta omalta kannaltaan hyvänä ja asianmukaisena.
– Elämä jatkuu puhtaalta pöydältä ja menneisyyden sijaan voi katsoa tulevaisuuteen positiivisin mielin, Saarela kertoi tiedotteessa.
Lue myös Kotimaa 24:n uutinen aiheesta
Ilmoita asiavirheestä