Yhteisvastuukeräys alkaa helmikuun 2. päivä. Keräyskohteena kotimaassa on saattohoito ja sen tukeminen. Etukäteen seurakunnissa ja työntekijöiden ryhmissä sosiaalisessa mediassa keräyksen ”Lahjoita hyvä kuolema ”-julisteet ovat herättäneet laajaa keskustelua.
Julisteiden kuvallinen idea on otettu Michelangelon Pietá-asetelmasta. Osassa kuvissa on myös kaikuja Benettonin 90-luvun AIDS-kampanjasta. Kuvat ovat vahvasti tyyliteltyjä mainoskuvia ja mallit ovat virolaisia.
Julisteita on esitelty jo viime syksyn mittaan seurakunnissa ja muun maussa kirkon viestintäväen suljetulla Facebook-sivustolla niistä on keskusteltu. Palaute on ollut kahtalainen, toiset ovat suhtautuneet ymmärtäväisesti, mutta toisten mielestä kampanja on epäonnistunut perusviestissään.
”Testattiin mainos äskeisessä viestintätoimikunnan kokouksessa, jokainen oli pöyristynyt ja järkyttynyt, ei itse kuvasta, vaan sitä mitä se viestii”, kommentoi Lohjan seurakunnan tiedotussihteeri Leena Anttila Kirkon viestijät -ryhmässä.
Anttilaa kertoo, että hänellä meni aikansa sulatella kampanjan viestiä.
– En pidä kampanjaa huonona, sillä nykyään on pakko herättää huomiota, että saa asiansa julki. Mutta sitä mietin edelleen, että ei ole yhdentekevää, missä tilanteissa ihminen kohtaa julisteet.
Anttila kertoo, että Lohjalla kirkkoherra on tehnyt päätöksen, että Yhteisvastuukeräyksen julisteita ei laiteta esille seurakunnan toimitiloihin.
Yhteisvastuukeräyksen toimistossa Helsingin Hietalahdessa on tiedossa eri puolilla Suomea kymmenkunta muutakin seurakuntaa, jotka eivät halua kampanjajulisteita tiloihinsa.
Keräysjohtaja Tapio Pajunen sanoo, että luonnollisesti seurakunnat menettelevät julisteiden esillä pitämisen suhteen niin kuin parhaaksi katsovat. Hän kuitenkin toivoo, että tehdyt ratkaisut edistäisivät keräystä ja nostaisivat sen teemoja yleisen tietoisuuteen.
Ei imelää eikä itsestään selvää
Viime perjantaina Yhteisvastuukeräyksen julisteiden nostattamia tunteita käsiteltiin myös Ylen Strada-ohjelmassa. Siinä pastori kirjailija Hilkka Olkinuora kritisoi julisteita sanomalla, että ne evät kerro siitä kuolemasta, jonka hän tuntee
Olkinuoran mukaan julisteet esittävät kuoleman pahana ja pelottavaa eivätkä ne rohkaise tulemaan kuolevan luokse.
Kampanjan tehnyt mainostoimisto SMOYn art director Leena Periaho sanoi Stradassa että julisteiden rankkuudesta käytiin asiakkaan kanssa keskustelua. Liian rankka viesti ei ole hyvä, sillä se synnyttää torjuntaa.
– Kävimme mainostoimiston kanssa läpi monenlaisia ideoita. Ensin hylkäsimme tavallisimmat kuolemaan liitetyt symbolit kuten perhoset, enkelit, kynttilät ja ryppyiset kädet. Lisäksi hylättiin kuvat, joissa kuolemaa kuvattiin imelästi tavalla, joka ei ole totta, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen.
Pajusen mukaan kampanjassa on kyse myös siitä, kuin rehellisesti ja totena kuolema saadaan tuoda esiin.
– Kuolema on myös yksilöllinen, jokaisella meistä on siitä omat kokemukset ja niiden lävitse katsomme kampanjajulisteita. Pitäytyminen Pieta-teemaan mahdollistaa sen, että kuva itsessään ei ole yksilöllinen, vaan symboli.
Pajunen muistuttaa, että Yhteisvastuukeräyksen kampanjan tavoitteena ei ole pelkästään rahan kerääminen, vaan se on myös vaikuttamiskampanja. Jo tähän mennessä sen on onnistunut nostaa yleiseen keskusteluun saattohoitoa ja suhtautumista kuolemaan. Pajunen kertoo olleensa yhteyksissä pariin kymmenen seurakuntaan, jotka paikkakunnillaan ovat järjestämässä saattohoitoon liittyvää tilaisuutta.
Keräystoimistoon on tullut sekä ärtynyttä että kiittävää palautetta julistekampanjasta. Esimerkiksi Strada-lähetyksen jälkeen Pajuseen oli yhteydessä yksityishenkilö, joka halusi tehdä huomattavan lahjoituksen keräyksen hyväksi.
Ilmoita asiavirheestä