Saksalaisen Elise Averdieckin lastenkirjassa vuodelta 1851 on tarina, jossa kerrotaan yhdestä varhaisimmasta joulukalenterista. Helpottaakseen pienen Elisabeth-tyttären joulun odotusta hänen äitinsä keksi jatkaa joka päivä joulutarinaa, yhdessä he myös laulavat joululauluja. Joka päivä uusi jouluun liittyvä kuva kiinnitetään seinälle. Kun kuvia on 24, on myös odotettu jouluaatto. Tämä tarina kerrotaan Saksan joulumuseon, Deutsches Weihnachtsmuseumin internetsivuilla.
Saksasta on saanut alkunsa hyvin moni Suomeenkin päätyneistä jouluperinteistä, joten ei ole ihme, että joulu on siellä museoitu ja ympäri vuoden joulutavaraa myyviä puoteja löytyy monista kaupungeista. Müncheniläistä kirjanpainajaa Gerhard Langia pidetään painetun adventtikalenterin isänä. Hänen lapsuuteensa liittyy toinen tarina joulukalenterin varhaisesta versiosta. Gerhard odotti niin malttamattomasti joulua, että hänen äitinsä piirsi kartongille 24 piparkakkua, jotka hän numeroi. Jokaisena päivä Gerhard sai yhden oikean piparkakun syödäkseen. Näin seurattiin päivien etenemistä jouluaattoa kohti.
Kuva: Suomen Partiolaiset / Ulla Von Wendt
Muisto lapsuuden joulunalusperinteestä ei poistunut Langin mielestä aikuisenakaan. Niinpä ensimmäinen painettu adventtikalenteri valmistui vuonna 1908, kun Lang sai ajatuksen kehittää äidiltään saamaansa ideaa. Langin luomus oli pahvinen adventtikalenteri, johon sai joka päivä kiinnittää pienen kuvan. 1920-luvulla hän keksi piilottaa kuvia tai Raamatun jakeita pienten ovien taakse. Joissakin versioissa mukana oli jopa suklaata. Kun toinen maailmansota syttyi, kaikesta tuli pula. Pahvia ja paperia alettiin säännöstellä, joten joulukalentereiden valmistus jouduttiin lopettamaan.
Stuttgartilainen kirjanpainaja Richard Sellmer onnistui kuitenkin saamaan luvan valmistaa adventtikalentereita massatuotantona, mikä tietenkin tarkoitti edullisempaa hintaa. 1950-luvulla Sellmerin joulukalenterit olivat ensimmäisiä, joita alettiin viedä Yhdysvaltain markkinoille. Suklaakalentereita alettiin valmistaa massatuotantona vasta vuonna 1958. Suklaakalenteri ei kuitenkaan noussut välittömästi menestykseksi, hintakin kun oli korkeampi. Oikeastaan vasta 1980-luvun lopulla suklaata sisältävät kalenterit syrjäyttivät perinteisen, kuvitetun adventtikalenterin.
SUOMEEN JOULUKALENTERI saapui Ruotsista. Suklaatehtailija Karl Fazerin miniä, ruotsinkielisten partiotyttöjen johtaja Teresita Fazer kertoi Ruotsissa näkemistään adventtikalentereista Suomalaisen Partiotyttöliiton hallitukselle. Ensimmäiset partiolaisten adventtikalenterit tulivat myyntiin vuonna 1947. Siitä lähtien kalenteri on ollut jokavuotinen hyväntekeväisyystuote ja myyntituotto käytetään kokonaisuudessaan partiotoiminnan hyväksi.
– Kalenteriperinne on jatkunut monissa perheissä jo vuosikymmeniä, ja vuosittain saamme paljon positiivista palautetta. Moni sanoo, että joulu ei tule ilman partiolaisten adventtikalenteria. Usein kalenterin ostajalle on myös tärkeää jakaa joulun aikaan hyvää tukemalla lasten ja nuorten harrastamista, kertoo Suomen Partiolaisten adventtikalenterikampanjasta vastaava Iina Leppäaho.
Kuva: Suomen Partiolaiset / Henna Ryynänen
Partiolaisten adventtikalenteri eroaa tavallisesta joulukalenterista siinä, milloin on sen ensimmäisen luukun avaamisen aamu. Joulun valmisteluaikaa kutsutaan adventiksi, joka tulee latinan sanasta adventus, joka tarkoittaa saapumista. Kalentereiden alkuaikoina niitä nimitettiin adventtikalentereiksi ja nykyäänkin adventti – ja joulukalentereista puhutaan toistensa synonyymeinä, vaikka ne eivät ole täysin sama asia.
Kun adventtikalenterin luukut alkavat ensimmäisestä adventista, joka toisinaan ajoittuu marraskuun puolelle, joulukalenteria aletaan avata joulukuun ensimmäisenä päivänä päättyen jouluaattoon. Partiolaisten kalenterissa on myös toinen ero verrattuna moneen muuhun joulukalenteriin: sen pääkuva täydentyy luukkujen avautuessa. Luukun takaa ei siis löydy irrallista jouluista kuvaa, vaan luukun sisältö on osa kalenterikuvaa.
– Myös tiettyjen luukkujen kuva-aiheet ovat vakiintuneet kalenterissa. Adventtikynttilät, Lucia-neito, Suomen lippu ja Jeesus-lapsi kuuluvat partiolaisten adventtikalenterin jokavuotisiin aiheisiin.
Vuonna 2020 partiolaiset toivat joulunodotukseen uuden elementin joulutarinan muodossa. Ajatuksena oli tarjota kalenterin lisäksi jotain uutta, joka sopisi perinteisen kuvakalenterin ideaan ja veisi sitä eteenpäin.
– Joulutarinan voi kuunnella tai lukea verkkosivuilla ja sitä kuunnellaan paljon erilaisten podcast-palveluiden kuten Spotifyn kautta. Sitä on myös esimerkiksi luettu koululuokissa ääneen osana joulun odotusta. Viime vuosina partiolaisten kalenterin kuvittajat ovat olleet lastenkirjailijoita, jotka ovat myös itse kirjoittaneet kuvitukseen liittyvän joulutarinan.
Kuva: Keski-Suomen museo
MAAILMAN SUURIN joulukalenteri löytyy tietysti Saksasta. Gengenbachin kaupunki mainostaa omaa kaksikerroksista kaupungintaloaan sanoilla: Das weltgrößte Adventskalenderhaus eli maailman suurin adventtikalenteritalo. Julkisivun 24 ikkunaa koristellaan jouluisilla kuvaelmilla, jotka tietenkin paljastetaan joulukuussa yksi kerrallaan.
Myös Suomessa monet asuinhalueet tekevät yhteisöllisen, elämyksellisen joulukalenterin esittelemällä vuoropäivin eri taloissa jouluiseksi koristellun ikkunan. Kaupoista ostettavien joulukalenterien sisällöissä on nykyään mitä erilaisimpia tavaroita tai herkkuja, perinteisten suklaakalenterien rinnalla. Moni valmistaa kalenterin itse askartelemalla 24 pientä laatikkoa tai pussukkaa, joiden täyttämisessä saa päästää mielikuvituksensa valloilleen avaajien mieltymyksen mukaan.
Vanhoilla nostalgisilla kuvakalentereilla on kuitenkin aina ollut paikkansa joulun odottajien sydämissä. Ne vetoavat varsinkin aikuiseen, joka voi kuvakalenterin äärellä matkustaa lapsuuteen, jolloin joulukuisen aamun jännittävin hetki oli uuden kauniin jouluisen kuvan paljastuminen luukun takaa.
Joulukalentereiden teollisen tuotannon aloittaneen Richard Sellmerin perustama yritys on yhä edelleen pystyssä Stuttgartissa. Valikoimissa on paljon erilaisia joulukalentereita, mutta yrityksellä on myynnissä myös täsmälleen samanlainen kalenteri, jolla Sellmer vuonna 1946 myynnin aloitti.
Joulu jos mikä on nostalgian aikaa, monille joulutunnelma tulee vanhoista perinteistä ja asioiden toistumisesta entisenlaisina, tuttuina ja turvallisina.
Adventti- ja joulukalentereiden myötä joulu avautuu eteemme pikkuhiljaa, luukku kerrallaan. Vuodesta vuoteen, joulusta jouluun.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä