Jaana Hautala uuvutti itsensä hektisessä yritysmaailmassa ja menetti unensa. Nyt hän rohkaisee aivotyöläisiä luopumaan näennäistehokkuudesta. Se johtaa vain ajanhukkaan ja tukkii luovuuden.
‒ Ei auttanut, että olin hyvinvointialan yrittäjä. Hävitin yhteyden itseeni, uupumisen kokenut Jaana Hautala aloittaa aivojen hyvinvointia ja rentoutumista käsittelevän luentonsa Helsingissä.
Seinää päin ajaminen johti hakeutumaan uudelle alalle. Nykyisin Hautala kouluttaa ja valmentaa stressaantuneita, muistivaikeuksista ja uniongelmista kärsiviä aivotyöläisiä oivaltamaan pienten arkisten valintojen merkityksen elämänlaatuun.
‒ On mahdollista kokea täysi levollisuus joka päivä, Hautala provosoi.
”Aivot alkavat pitää vahingollista normaalina”
Hänen keskeinen viestinsä on panna piste jatkuvalle kiireentunteelle, näennäistehokkuudelle ja monitekemiselle.
Tietotulva, keskeytykset ja hallitsematon muutos ovat myrkkyä aivoille. Aivot ovat kuitenkin hyvin sopeutuvainen elin, ja ne alkavat pitää vahingollista tilaa normaalina. Ne voivat jopa alkaa kaivata stressihormonien aiheuttamaa ylivireystilaa.
‒ Kiire on ikävän sallittu, hyväksytty ja arvostettu tila. Ja ihan itsemme valittavissa, Hautala haastaa.
Hänen mielestään myös liiallinen itsekriittisyys aiheuttaa stressiä.
‒ Hyvä keino parantaa unta ja hyvinvointia on tulla omien ajatustensa kaveriksi.
”Aivot kaipaavat tauon kahden tunnin välein”
Valmennustyössään Jaana Hautala on nähnyt karun kuvan Suomesta. Monella työpaikalla ihmiseltä odotetaan enemmän kuin mihin hän pystyy.
‒ Silti ihminen voi valita sen, mitä hän siinä tilanteessa tuntee.
Etuotsalohkossa sijaitsee harmaan aivomassan alue, jota tarvitsemme päätöksentekoon. Hautalan mukaan se kasvaa, kun pysähdymme päivittäin ja yritämme keskittyä hetkeen ja suuntaamme ajatuksemme myönteisiin asioihin.
Aivot kaipaavat tauon kahden tunnin välein, mutta viisi minuuttia riittää.
Hän kertoo tarinan vaativissa esimiestehtävissä toimineesta kolmen pojan äidistä, joka oli hermostunut jo aamulla töihin mennessään. Hän löysi mielenrauhaa keskittymällä aamuisin kolme minuuttia vain puuron keittämiseen. Töissä ihmiset alkoivat kysellä, oliko hän rakastunut.
Lupa olla vain, tuottamatta mitään, täytyy opetella. Kukaan muu ei tätä lupaa anna eikä ota pois, kuin minä itse, Hautala huomauttaa.
Tarvitaan myös lista asioista, joita et tee
Ihminen ajattelee päivässä jopa 80 000 ajatusta. On arvioitu, että ihmisen ulottuvilla olevan tiedon määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä. Haasteita siis riittää. Siksi on välttämätöntä johtaa itseään valitsemaan tärkeiden ja mielenkiintoisten mahdollisuuksien joukosta kaikkein olennaisimmat.
‒ Määrittele aamulla, mitkä ovat kaksi päivän tärkeintä hommaa ja neljä muuta päivän aikana tehtävää asiaa.
Työt, jotka haamuilevat tietoisen ja tiedostamattoman rajamailla vailla kannanottoa, kuormittavat aivoja. Koska et kuitenkaan voi kaikkea minkä haluaisit, on hyvä rohkeasti päättää, mitkä asiat ovat niitä, joihin et aio käyttää aikaa etkä energiaa.
‒ Kirjoita ne listalle, jonka nimi on Not to do, Jaana Hautala opastaa.
Kuva: Nina Kaverinen
Ensi viikolla Kotimaa Prossa ilmestyy työnohjaajia Kirkon koulutuskeskuksessa kouluttavan
Markku Tynkkysen
haastattelu. Hän puhuu hengellisen työn ja hengellisten työyhteisöjen erityishaasteista.
Lue myös:
Pastori ja taideterapeutti: ”Työtä kannattaa tehdä koko persoonallaan”
Arkistojuttu: Varhaiskuntoutus käynnisti huikeiden oivallusten sarjan
Arkistojuttu: Mitä minulle kuuluu?
Ilmoita asiavirheestä