Vantaan Tikkurilassa on käynnistynyt Suomen lähivuosien suurin kirkonrakennushanke. Tikkurilassa ei vain pureta vanhaa ja rakenneta uutta kirkkoa vaan samalla uudistetaan keskustan koko kirkkokortteli. Hanke on mittakaavaltaan niin suuri, että siitä voi hyvin käyttää nykyaikaista nimitystä kiinteistökehittäminen.
Lähtökohtana on Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston päätös vuodelta 2012, jolloin päätettiin luopua sisäilmaongelmien takia käyttökieltoon asetetun Tikkurilan nykyisen kirkon ja virastotalon peruskorjauksesta. Samalla aloitettiin yhdessä Vantaan kaupungin kanssa kirkkokorttelin asemakaavamuutoksen suunnittelu.
Hanke on nyt edennyt loppusuoralle siihen vaiheeseen, että Vantaan kaupunginvaltuusto päättää kesän aikana aivan Tikkurilan ydinkeskustassa sijaitsevan koko korttelin asemakaavanmuutoksesta, joka kasvattaa merkittävästi korttelin rakennusoikeutta.
Kaavamuutoksen toteutuessa seurakuntayhtymä rakentaa omistamalleen tontille Unikkotien ja Asematien väliin uuden kirkon lisäksi Tikkurilan seurakunnan ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan muita tiloja sekä Vantaan seurakuntien yhteisten palveluiden, kuten perheneuvonnan, uudet tilat.
Samoille kulmille myös opiskelija-asuntoja ja kovan rahan asuntoja
Lisäksi seurakunnat myy osuutensa yhdessä kaupungin kanssa omistamastaan kirkkokorttelin tontista tanskalaisen kiinteistösijoitusyhtiö Nordic Real Estate Partnersin (NREP Oy) perustamalle rahastolle.
NREP puolestaan rakennuttaa ostamalleen tontille liiketiloja ja kovan rahan asuntoja. Kokonaisuuteen liittyy myös seurakuntien omistukseen jäävä niin sanottu Betanian tontti, jolle seurakuntayhtymä rakennuttaa opiskelija-asuntoja, valtion tukemaa ARA tuotantoa sekä liiketiloja. Kaikkiaan koko kirkkokorttelin rakennusoikeus on 33 500 kerrosneliömetriä, josta asuntorakentamisen osuus voi olla enintään 85 prosenttia.
Monimutkaisten kaavoitus- ja tonttiratkaisujen jälkeen seurakuntayhtymä saa tontin myynnistä NREP Oy:lle noin kahdeksan miljoonan euron tuoton, joka on tarkoitus korvamerkitä uuden kirkon rakentamiseen.
Uuden kirkon kustannusarvio on 21,3 miljoonaa euroa. Kirkko tullaan rahoittamaan tonttikauppojen lisäksi seurakuntayhtymän kassavaroilla ja verotuotoilla.
Allianssilla kustannukset kuriin
Uuden kirkon rakentaminen on ollut suunnitteilla jo pitkään, vaikka yhtään kaivinkoneen kauhaisua ei tontilla ole vielä nähty. Hanke on tarkoitus toteuttaa projektiallianssiin perustuvalla mallilla, jossa rakentamisen kaikki osapuolet ovat mukana suunnitteluvaiheessa heti alusta asti.
Allianssin johtoryhmässä rakennuttajaa edustava Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast sanoo, että hankkeen suunnittelussa lähdettiin etsimään mallia, jolla hinta, aikataulu ja toteutuksen laatu saadaan pysymään hallinnassa.
– Tiesimme että hanke on poikkeuksellisen hankala, koska siinä on monta osapuolta ja budjetti on tiukka. Siksi halusimme mukaan ulkopuolisen yrityksen, joka teki systemaattisen analyysin siitä, miten suunnittelu ja rakentaminen on järkevintä toteuttaa, Silvast sanoo.
Rakennuttajakonsultiksi valikoitui helsinkiläinen Boost Brothers Oy, joka on erikoistunut erityisesti allianssi-elinkaari -mallin hyödyntämiseen. Yrityksen johdolla hankkeen suunnittelusta vastaa allianssin johtoryhmä, joka on nyt toiminut reilut puoli vuotta, vaikka varsinaista rakentamispäätöstä ei ole vielä edes tehty.
Allianssin muita osapuolia ovat rakennuttajan eli seurakuntayhtymän lisäksi uuden kirkon suunnittelija arkkitehtitoimisto OOPEAA ja rakentamisen toteuttajaksi valittu Lujatalo Oy. Allianssi koskee tässä vaiheessa vain uuden kirkon rakentamista, mutta siihen voidaan liittää myös Betanian tontin asuntotuotanto.
Palvelumuotoilulla tähdätään käyttäjiä palvelevaan toimintaan
Allianssin ja kiinteistökehittämisen lisäksi Tikkurilan kirkkohanke vilisee muitakin uudissanoja. Yksi on palvelumuotoilu, jonka avulla toimitiloista ja toiminnoista pyritään saamaan mahdollisimman hyvin käyttäjien todellisia tarpeita palveleva kokonaisuus.
– Kirkko sijaitsee keskellä ihmisvirtoja. Palvelumuotoilun avulla pyrimme kirkon jäsenten kohtaamisen lisäämiseen, asioinnin sujuvoittamiseen ja tarjoamaan myös tilojen osalta sisällöllisesti jotain, mikä lisää vuorovaikusta ja saa ihmiset kiinnostumaan, Silvast sanoo.
Yhtenä luonnollisen vuorovaikutuksen tekijänä voisi Silvastin mielestä olla esimerkiksi katutasoon aukeava kirkon kahvila, joka ei olisi mikä tahansa kahvila vaan paikka, jolla nimestä ja toiminnasta vastaavasta yrittäjästä alkaen olisi selkä yhteys seurakunnan maailmaan.
Muita palvelumuotoilun avulla kehitettäviä kohteita ovat lapsiperheille suunniteltu pienten paikka sekä yhteinen ”yhden luukun palveluspiste”, jonka kautta avautuvat kaikki seurakunnan tarjoamat palvelut.
Tarpeet tärkeysjärjestykseen yhteistyöllä
Vuorovaikutuksen merkitystä allianssimallissa korostaa myös hankekehityspäällikkö Niila Aunio, joka toimii kirkon rakentajan Lujatalo Oy edustajana ja esittelijänä allianssin johtoryhmässä. Aunio johtaa myös hanketta käytännössä suunnittelevaa projektiryhmää.
– Hanke on haastava ja mielenkiintoinen, koska sille ei oikein ole ollut vertailukohtaa. Lähtökohtana on ollut budjettiraami ja muutamalla ranskalaisella viivalla hahmoteltu tilaohjelma.
Allianssin tärkein pointti on Aunion mukaan käyttäjien toiveiden ja tiloihin suunnitellun toiminnan arviointi. Vasta sen pohjalta voidaan päättää, mikä on tärkeää ja rakentaa tilaohjelma, joka toimii nyt ja myös tulevaisuudessa.
– Vain sitä kautta allianssi pystyy luomaan hahmon ja toimintaympäristön kirkon ja seurakuntarakennuksen kokonaisuudelle.
Yksi keskeinen jo ennen allianssin perustamista tehty päätös oli tilaohjelman mitoitus. Purettaviin tiloihin verrattuna uudesta kirkon ja muiden tilojen kokonaisuudesta tulee pinta-alaltaan kaksi kertaa pienempi, mutta monikäyttöisempi. Esimerkiksi kirkkosaliin tulee vain 255 istumapaikkaa, mutta se on mahdollista laajentaa kolmessa osassa kaikkiaan 400 paikan suuruiseksi.
Kompakti kokonaisuus asettaa Silvastin mukaan kovat vaatimukset työskentelyedellytysten toteuttamiselle ja tasaamiselle, koska tiloissa tulee toimimaan kaksi seurakuntaa, seurakuntayhtymän hallinto ja yhteinen palvelukeskus.
– Perinteisesti jokainen osapuoli katsoo asioita omasta näkökulmastaan, mutta tämä on kaikilta osin yhteinen hanke. Nyt tästä on kehittynyt alusta asti sosiaalinen ilmiö, kun alusta asti yhdessä ratkotaan niin tilaohjelmaa kuin toteutusta, Silvast sanoo.
Yhteinen näkemys kustannuksista on olennainen
Niila Aunio puolestaan korostaa, että eri osapuolia edustavan projektiryhmän tehtävä on luoda hankkeelle konkretia. Tässä prosessissa suunnittelija, rakentaja ja käyttäjän eri osa-alueet tuovat hankkeeseen budjettiraamin sisälle omat reunaehtonsa. Kun kaikki osapuolet ovat alusta asti mukana, syntyy helpommin myös yhteinen näkemys kustannuksista.
– Reilun puolen vuoden aktiivisen toiminnan jälkeen olemme löytäneet luonnoksen, jota nyt seurakuntayhtymän hallinnossa käydään läpi kaikkien hankkeessa mukana olevien kanssa. Kyllä allianssi on juuri oikea tapa tehdä tällaisia haastavia hankkeita, jossa käytäntö muovautuu vasta siinä vaiheessa, kun kaikki haasteet tuodaan pöytään ja konkretisoidaan, Aunio sanoo.
Omasta roolistaan rakentajan edustajana Aunio toteaa, että hänen tehtävänsä on tuoda suunnitteluun tieto ja kokemus siitä, mitä rakentaminen oikeasti on. Samaa korostaa myös Silvast: kun kaikki osapuolet ovat alusta asti mukana, johtaa se tarkempaan kustannustietoisuuteen.
– Esimerkiksi jos seinää siirretään, pystytään kertomaan varsin nopeasti arvio siitä, mitä se tulee maksamaan. Kaikki tietävät, että kaikilla muutoksilla ja suunnittelulla on hintalappu, Silvast sanoo.
Iteroinnilla oikeaan suuntaan: ongelmia ratkotaan, kunnes kaikille sopiva ratkaisu löytyy
Allianssityöskentelyyn liittyy myös toinen uusi muotisana eli iterointi. Nyt ei puhuta hallitusohjelmasta vaan iteroinnin siitä merkityksestä, että ongelmia käydään projekti- ja johtoryhmissä läpi toistuvasti niin kauan, että lopulta löytyy kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.
Käytännössä toiminta tarkoittaa sitä, että suunnittelun eri osa-alueita edustavat alaryhmät kokoontuvat joka tiistai omaan bigroomiksi nimettyyn tilaansa esittelemään aikaansaannoksiaan. Niistä tärkeimmät asiat viedään kerran kuussa päätettäväksi allianssin johtoryhmään.
– Olemme tehneet puolen vuoden aikana kahdeksan iterointikierrosta. Koko ajan on summattu kustannuksia ja ohjattu laivaa oikealle kurssille. Se on juuri sellaista ammattitaitoa, jota meiltä löytyy, Aunio sanoo.
Allianssimalliin sisältyy myös kustannuksia, aikataulua ja laatua mittava bonusjärjestelmä, joka tarjoaa osapuolille niin keppiä kuin porkkanaa. Silvastin mukaan allianssissa on sovittu yhdeksään välitavoitteeseen jaetusta miljoonan euron bonuspoolista, jonka sisältyy katteeseen ja kokonaisbudjettiin.
– Allianssin johtoryhmä päättää, onko välitavoitteet saavutettu. Tämä vaikuttaa suoraan osapuolien saamaan katteeseen. Päätöksissään johtoryhmän tulee olla yksimielinen, Silvast sanoo.
Tikkurilan kirkkohanke etenee nyt siten, että eri osa-alueiden suunnittelu jatkuu vielä syksyyn. Ratkaiseva käännekohta on kaavamuutoksen vahvistaminen, sillä vasta sen jälkeen päästään toteuttamaan kirkkokorttelin tontin osalta lopulliset maankäyttösopimukset ja niihin liittyvät kaupat. Lopullinen päätös rakentamisen ja tilaohjelma osalta ajoittuu elokuulle, kun kaavamuutos on vahvistettu.
Koko projektin tähtäyspiste on adventti 2020, jolloin Tikkurilan uusi kirkko on tarkoitus vihkiä käyttöön. Kirkkokorttelin muu rakentaminen pyritään ajoittamaan samaan aikatauluun, mutta asuntotuotannon osalta valmistuminen kestää pidempään.
Lähivuosien suurin kirkkohanke
Tikkurilan kirkon rakentaminen on tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin kirkonrakennushanke Suomessa. Yliarkkitehti Antti Pihkala kirkkohallituksesta kertoo, että muut hankkeet on nopeasti laskettu ja ne ovat selvästi pienempiä.
Kokonaan uuden kirkon rakentaminen on vireillä Ylivieskassa, jossa kaksi vuotta sitten tuhopoltossa palaneen kirkon korvaaminen on edennyt suunnitteluvaiheeseen. Uuden kirkon rakentaminen on tarkoitus toteuttaa allianssimallilla. Viime vuonna järjestetyn kilpailun voitti arkkitehtitoimisto K2S:n ehdotus Trinitas, jonka pohjalta ollaan parhaillaan kilpailuttamassa varsinaista rakennussuunnittelua. Uusi kirkko on tarkoitus vihkiä käyttöön adventtina 2020. Kirkon kustannusarvio on noin 10 miljoonaa euroa, josta palovakuutuskorvaus kattaa noin kuusi miljoonaa euroa.
Sipoon Söderkullaan on juuri valmistunut sipoolaisen arkkitehti Juhani Aallon suunnittelema seurakuntakeskus ja monitoimitila, jonka yhteydessä on myös 100 hengen kirkkosali. Hankkeen kustannukset ovat 5,3 miljoonaa euroa. Seurakuntakeskus vihitään käyttöön 26.8.
Kouvolaan kuuluvan Myllykosken kirkon laajennus ja ympäristön kehittäminen on suunnitteluvaiheessa. Hankkeesta järjestettiin 2016 arkkitehtikilpailu, jonka voitti ark.yo (SAFA) Paul Thynellin ehdotus Triadi. Sen pohjalta ollaan tekemässä tarkempaa suunnitelmaa ja käynnistämässä lupaprosessia niin, että rakennustyöt voitaisiin aloittaa ensi vuoden keväällä. Alustava kustannusarvio on 2,2 miljoonan euron luokkaa.
Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto OOPEAA. Kuvia voi selata valkoisista nuolista.
1. Kirkkosalissa on perusmuodossaan 255 istumapaikkaa, mutta se laajennettavissa kolmessa osassa kaikkiaan 400 paikan tilaksi.
2. ja 3. Tikkurilan kirkko tulee keskelle ihmisvirtoja kävelykaduksi muuttavassa keskustassa ja tulee hallitsemaan kirkkokorttelin torinäkymää.
4. Tikkurilan keskustan kirkkokortteli muuttuu moni-ilmeiseksi kokonaisuudeksi, jossa tilaa hallitsevat kirkon lisäksi seurakuntien muut toimitilat. Kortteliin rakennetaan myös vapaarahoitteisia sekä valtion tukemia ARA vuokra-asuntoja ja opiskelija-asuntoja sekä liiketiloja.
Lue myös:
”Tikkurilan uudesta kirkosta tulee rauhoittumisen paikka myrskyn silmässä”
Tikkurilan kirkkokortteliin haetaan ideoita palvelumuotoilulla
Aikataulu piti eikä budjetti karannut – uusi yhteistyömalli toimi Espoonlahden kirkon korjauksessa
Söderkullan kirkko rakentuu keskelle kasvavaa kylää
Myllykosken kirkon laajennus on merkki koko alueen elpymisestä – ”Elämä jatkuu, toivo kannattaa!”
Ylivieskan uuden kirkon suunnittelu etenee: ”Keskustelu on vilkasta mutta sopuisaa”
Ylivieskan kirkon arkkitehtuurikilpailu ratkesi – voittajaksi ehdotus nimeltä Trinitas
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.