Kenttäpiispan asema kirkon hallinnossa on noussut jälleen keskusteluun. Kirkolliskokoukselle jätettiin viime viikolla kahdeksan edustajan aloite, jossa esitettiin kenttäpiispan aseman ja roolin teologisten perusteiden selvittämistä.
Kenttäpiispa on Puolustusvoimien palveluksessa ja johtaa Puolustusvoimien hengellistä työtä. Hän on kenraalikuntaan kuuluva valtion virkamies.
Aloitteen mukaan kenttäpiispan virkanimike on kirkon näkökulmasta harhaanjohtava, koska kyseessä ei ole piispanvirkaan vihitty piispa. Allekirjoittajien mielestä sekaannusta aiheuttaa myös se, että kenttäpiispa osallistuu piispainkokouksen työskentelyyn ja istuu piispojen rivistössä kirkolliskokouksessa.
Aloitteen olivat allekirjoittaneet edustajat Ari Hukari, Viivi Ali-Löytty, Patrik Hagman, Markku Jalava, Timo Kaunisto, Katri Korolainen, Olli Löytty ja Hanna Mithiku.
Aloitteessa ei kyseenalaistettu Puolustusvoimien kirkollisen työn merkitystä, vaan se keskittyi kenttäpiispan hallinnolliseen asemaan. Aloite sai kuitenkin kirkolliskokouksen salissa vastaansa tunteellisen kritiikkiryöpyn.
Moni edustaja huolestui siitä, että kirkon asemaa Puolustusvoimissa ja koko yhteiskunnassa oltaisiin vapaaehtoisesti heikentämässä. Edustajat huomauttivat myös, että kenttäpiispan valtaa kirkon hallinnossa kavennettiin jo vuonna 2014. Sen jälkeen kenttäpiispalla on ollut piispainkokouksessa vain läsnäolo- ja puheoikeus.
”Välttäkää tällaista Mannerheim-paatosta”
Kukaan ei keskustelun aikana viitannut suoraan kohuun, joka kenttäpiispa Pekka Särkiön blogikirjoituksesta nousi aiemmin kesällä. Tuolloin kenttäpiispa ja hänen roolinsa olivat viimeksi julkisessa keskustelussa. Epäsuoremmin muutama edustaja kuitenkin ihmetteli aloitteen ajankohtaa.
Pekka Niirasen mielestä kirkko antaisi väärän viestin, jos se näyttäisi kenttäpiispalle ovea kirkolliskokouksesta.
– Me ampuisimme itseämme jalkaan.
Eeva-Riitta Hahtola piti aloitetta loukkauksena sekä kirkkoa että Suomen Puolustusvoimia kohtaan.
Janne Kaisanlahti siteerasi kirkolliskokouspuhettaan vuoden 2014 istunnosta, jossa kenttäpiispan asemaa edellisen kerran heikennettiin:
– Minkä Mannerheim on nimittänyt, sitä älköön kirkolliskokous erottako. Enkä minä reservin korpraalina aio edelleenkään olla sellaisessa mukana.
Antti Ahonen esitti aloitteen hylkäämistä ilman valiokuntakäsittelyä.
– Koko suomalaisen kulttuurin ja kirkkomme perusarvoja ovat koti, uskonto ja isänmaa.
Ahosen esitys sai kannatusta.
Sammeli Juntunen varoitti uskonnon ja isänmaallisuuden sekoittamisesta, jossa ”Mannerheim on Jumalasta seuraava ja talvisota on joku olennaisin osa Jumalan pelastushistoriallista toimintaa”.
– Jos haluatte, että kenttäpiispa pitää edes nykyisen asemansa, niin välttäkää tällaista Mannerheim-paatosta tässä yhteydessä.
Aloitteen käsittely jatkuu
Nykyinen kenttäpiispa Pekka Särkiö puolusti puheenvuorossaan nykykäytäntöä, jossa sotilaspapit eivät eriydy kirkon papistosta. Särkiö ei siis pitänyt hyvänä, että kenttäpiispa olisi sotilaspappeja vihkivä piispa.
Salissa käytettiin useita puheenvuoroja, joissa puolustettiin aloitteen viemistä valiokuntaan. Edustajat viittasivat kirkolliskokouksessa edellisenä päivänä käytyyn keskusteluun naispappeuden vastustajien messuyhteisöistä. Tuolloin keskustelussa todettiin, että kirkolliskokouksessa olisi todella poikkeuksellista jättää aloite raukeamaan ilman valiokuntakäsittelyä. Keskustelusta voit lukea lisää täältä.
– Olisi erikoista, jos ainoa asia josta kirkolliskokouksessa ei voi keskustella on kenttäpiispa ja hänen asemansa, Patrik Hagman sanoi.
Antti Ahonen puolusti kuitenkin vastaesitystään. Kenttäpiispaa koskeva aloite oli hänen mukaansa erikoistapaus loukkaavuutensa vuoksi.
Kirkolliskokous puolsi asian käsittelyn jatkamista äänin 82–21. Kaksi äänesti tyhjää.
Aloite lähetettiin perustevaliokuntaan.
Kuva: Olli Seppälä. Kenttäpiispan risti.
Lue myös:
Arkistojuttu (2014): Pappisasessorit pois piispainkokouksesta – kenttäpiispan valtaa kavennettiin
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.