– Paikallisella tasolla lupia rukoushetkiin tai jumalanpalveluksiin on evätty ja pappeja pidätettykin tämän lain nojalla. Venäjän perustuslakituomioistuin on kuitenkin myöhemmin todennut, että lakia sovellettaessa tulee ottaa huomioon mielipiteen- ja uskonnonvapaus, sanoo maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen Amnestyn Suomen osastosta.
Vladimir Putinin ja Dmitri Medvedevin vallanvaihdoksen jälkeen Venäjällä on rajoitettu kansalaisvapauksia hyväksymällä kaikkiaan kaksi uutta lakia ja tiukentamalla yhtätoista vanhaa. Amnestyn raportin mukaan mitään järjestelmällistä vainoa tiettyjä uskonnollisia ryhmiä kohtaan ei kuitenkaan ole esiintynyt.
– Ongelma on se, että lain muotoilut ovat epämääräisiä ja niitä tulkitaan paikallistasolla jopa mielivaltaisesti. Satunnaisesti evankelisia pappejakin on siis tuomittu sakkoihin kokoontumisvapaussäädösten rikkomisesta. Myös muslimiyhteisöltä on evätty lupa rukoushetken pitämiselle, Tuukkanen kertoo.
Kaiken kaikkiaan Venäjän kokoontumisvapauslaki ei Amnestyn mukaan vastaa kansainvälisiä normeja, joiden mukaan kokoontumisvapautta voidaan rajoittaa vain poikkeustapauksissa ja hyvin painavista syistä.
– Lisäksi esimerkiksi maanpetosta ja vakoilua koskeva laki on niin epämääräisesti muotoiltu, että sen nojalla voidaan helposti nostaa syytteitä venäläisiä ihmisoikeuspuolustajia ja aktivisteja vastaan, jotka tekevät yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa, Tuukkanen huomauttaa.
Amnestyn raportti Venäjän sananvapauden, järjestäytymisvapauden ja kokoontumisvapauden ongelmista Freedom under threat: The clampdown on freedom of expression, assembly and association in Russia on luettavissa kokonaisuudessaan Amnestyn nettisivuilla.
Ilmoita asiavirheestä