Apuraha työn tutkimiseen hengellisissä yhteisöissä
Miten työ ymmärretään esimerkiksi vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä. Muun muassa tätä kysyy dosentti, yliopistonlehtori Aini Linjakumpu tutkimuksessaan, joka on saanut Koneen Säätiöltä 42 000 euron apurahan.
Tutkimushanke on niemeltään Työn politiikka kristillisissä liikkeeissä.Siinä tarkastellaan hengellisten yhteisöjen piirissä tapahtuvaa tai siihen kuuluvien ihmisten tekemää työtä kolmesta eri näkökulmasta, joita ovat 1) hengellinen työ; 2) hengellisten liikkeiden piirissä tehtävä talkootyö ja 3) uskonnolliseen liikkeeseen kuuluvien ihmisten harjoittama työ, jolla hankitaan perheen normaali elatus.
Linjakummun mukaan työhön liittyvät tekijät määrittelevät ihmisen hengellisyyttä, oikeanlaista sitoutumista yhteisöön ja yhteisön muodostumista. Näin ollen hengellisen yhteisön piirissä tapahtuva työ on hyvin poliittinen asia: se määrittelee ihmisten välisiä suhteita sekä tuottaa konflikteja ja liittoutumia.
Erityisen tarkastelun kohteena tutkimuksessa ovat vanhoillislestadiolaiset, Jehovan todistajat ja amissit. Tutkimuksessa kysytään, miten työhön liittyvillä uskonnollisilla normeilla rakennetaan hengellistä yhteisöllisyyttä.
Lue Lapin yliopistossa tutkitaan lestadiolaisten verkostoja
Argumenttina on se, että työ – olipa se millaista tahansa – ei ole neutraali ulottuvuus ääriyhteisöllisiin hengellisiin yhteisöihin kuuluvien ihmisten elämässä. Työhön liittyvät tekijät määrittelevät ihmisen hengellisyyttä, oikeanlaista sitoutumista yhteisöön ja yhteisön muodostumista. Näin ollen hengellisen yhteisön piirissä tapahtuva työ on hyvin poliittinen asia: se määrittelee ihmisten välisiä suhteita sekä tuottaa konflikteja ja liittoutumia.
Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti tiiviit uskonnolliset yhteisöt, ns. ääriyhteisölliset kristilliset tai kristillisperäiset liikkeet. Erityisen tarkastelun kohteena ovat vanhoillislestadiolaiset, Jehovan todistajat ja amissit. Tutkimuksessa kysytään, miten työhön liittyvillä uskonnollisilla normeilla rakennetaan hengellistä yhteisöllisyyttä; miten työhön liittyvät käytännöt ja normit ovat yhteydessä hengellisen yhteisön vallan ja hallinnan rakenteisiin ja mitä hyväksikäytön ja väkivallan ulottuvuuksia uskonnollisissa liikkeissä tapahtuvaan työhön liittyy.
Uskonnollisia liikkeitä tarkastellaan liian usein vain varsinaiseen hengellisyyteen liittyvien tekijöiden, käsitteiden ja lähestystapojen kautta. Hengellisten liikkeiden olemassaoloa ja siihen kuuluvien ihmisten elämää määrittävät mitä suurimmassa määrin myös liikkeessä tapahtuvat näennäisesti ei-hengelliset asiat. Tämän vuoksi uskonnollisissa liikkeissä tapahtuvan työn tutkiminen on tärkeää: se paljastaa liikkeen muotoutumista sekä vallan, hallinnan ja mahdollisesti väkivallan syntymistä.
YTM Paula Nissilä 27.600 €
Uskonnollinen yhteisöllisyys ja festivaalin merkitykset hengellisissä kesäjuhlissa: herättäjäjuhlat ja nuorten kävijöiden kokemukset
Tutkin väitöskirjassani suomalaisen uskonnollisuuden kannalta kiinnostavaa ilmiötä, herättäjäjuhlia ja nuorten kävijöiden niihin liittämiä merkityksiä. Herättäjäjuhlat on maamme toiseksi suurin kirkollinen kesäjuhla, joka ylittää kävijämäärässä monet maalliset festivaalimme. Samaan aikaan kun evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärä ja uskonnollisiin toimituksiin osallistuminen ovat laskeneet, herätysliikkeiden kesäjuhlat keräävät kävijöitä. Herättäjäjuhlat on maamme toiseksi suurimman kirkon piirissä vaikuttavan herätysliikkeen, herännäisyyden tärkeimpiä tunnusmerkkejä ja yhteisöllisyyden ilmentymiä. Nuoret ovat keskeisessä liikkeitä uudistavassa ja samalla perinteitä ylläpitävässä roolissa. Tähänastisessa tutkimuksessani olen tutkinut, nouseeko merkityksissä esiin ko. tapahtuman asema festivaalina. Festivaalitutkimus liittää tutkimukseni myös kansainväliseen viitekehykseen. Kokonaisuutena tutkin, millaisia sosiaalisia funktioita herättäjäjuhlat täyttävät nuorille kävijöille, ja mihin juhlien suosio heillä perustuu. Pohdin, ovatko liikkeet uudistuneet säilyttäen sanomansa ja perinteet; mikä ylläpitää tämänkaltaista uskonnollista yhteisöllisyyttä.
Hankkeeni käsittelee suomalaista uskonnollisuutta uudella, tuoreella tavalla. Kirkollisia kesäjuhlia ei ole aiemmin tutkittu festivaalikentässä, eikä uskonnollisilla kesäjuhlilla käyviä nuoria festivaalikävijöinä. Tapahtuma- ja festivaalitutkimus on kasvava tutkimusalue maailmalla, mutta väitöskirjani kaltainen festivaalien sosiaalisten vaikutusten ja prosessien tutkiminen on yhä ollut vähäistä. Myös nuoret ovat jääneet uskonnon sosiologisessa tutkimuksessa vähemmälle huomiolle.
Filosofian maisteri Katri Vuola 27.600 €
Maalatut puuveistokset Turun keskiaikaisessa hiippakunnassa n. 1250– 1400: veistosten valmistus, hankinta ja käyttö Itämeren alueen historiallisessa kontekstissa
Taidehistorian alaan kuuluvan väitöstutkimuksen kohteena ja primäärilähteenä ovat Turun keskiaikaisen hiippakunnan maalatut puuveistokset, joita on tutkittavalta ajanjaksolta säilynyt n. 130. Vuosien 1250–1400 välille ajoitetut veistokset kuuluvat vanhimpaan aineelliseen kulttuuriperintöömme arkeologisen aineiston ohella. Veistokset kuvaavat Kristusta, Mariaa sekä katolisen kirkon uskossa keskeisiä pyhimyksiä. Tavoitteena on tutkia Itämeren alueen kulttuurisessa kontekstissa miten ja missä veistokset on valmistettu, millainen oli veistosten hankintaprosessi sekä mikä oli veistosten merkitys Turun hiippakunnan kultissa. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi taidekäsityöläisyyden edellytyksiä kaupungistumisen varhaisvaiheessa.
Päämenetelmät ovat materiaalinen esinehavainnointi, ikonografinen analyysi, tyylivertailu, sekä materiaali- ja rakennetutkimukseen liittyvät luonnontieteelliset menetelmät. Ensimmäisenä kotimaisena taiteilijana pidettyä Liedon mestaria käsitellään tapaustutkimuksena sekä teknisen että historiografisen analyysin kautta. Aineiston kartoitus kirkoissa ja museokokoelmissa on aloitettu ja luettelo- ja tutkimushistoriaosuuden kirjoittaminen on käynnissä. Veistosten dokumentointi sekä arkistotutkimus jatkuvat vuonna 2015, jolloin myös veistosten tekniset tutkimukset toteutetaan dokumentoinnin yhteydessä. Tutkimusretket suuntautuvat vuosina 2015–2016 myös Ruotsin ja Saksan kirkkoihin, kokoelmiin ja arkistoihin. Väitöstyö on julkaisuvalmis vuoden 2017 lopulla.
Ensimmäisenä laajasti luonnontieteellisiä menetelmiä soveltavana veistostutkimuksena Suomessa väitöstutkimus kyseenalaistaa rohkeasti aikaisempia taidetyöpajojen toimintaan ja veistosten alkuperään liittyviä käsityksiä. Veistokset ovat fragmentaarisia ja hauraita ja niiden alkuperäinen fyysinen konteksti sekä hankinnasta kertovat dokumentit ovat hävinneet. Tutkimus edellyttää tekijältään organisointikykyä, lukuisia tutkimusmatkoja sekä laajaa yhteistyötä museoiden ja seurakuntien kanssa.
Filosofian tohtori, dosentti Janne Harjula ja työryhmä 63.950 € jatkoapuraha
Keskiajan sarastaessa: Turun Koroisten 1200-luvun piispanistuin ja kristillinen kulttuuri Suomessa
Vuosina 2014-2016 toteutettavan tutkimushankkeen tavoitteena on Suomen varhaishistorian tärkeimmän kohteen, Koroisten piispanistuimen, arkeologisen ja historiallisen aineiston kokonaisvaltainen analyysi ja kohteen kronologinen selvitys. Tämä tapahtuu tarkastelemalla Koroista kansainvälistä taustaa vasten sekä käyttämällä uusinta tutkimusmetodologiaa ja lähdekritiikkiä. Hanke tulee esittämään uuden tulkinnan 1) Koroisten historiasta ennen kirkollisen hallintokeskuksen muotoutumista sinne, 2) Koroisten merkityksestä kirkollisena hallintokeskuksena sekä 3) Koroisten historiografisesta perinteestä. Koroisten keskeisen merkityksen vuoksi projektin tulokset laajentavat merkittävästi nykyisiä käsityksiä esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteesta Suomessa ja kristillisen kulttuurin leviämisestä Suomeen.
Hankkeen tutkijaryhmän muodostavat arkeologit, dos. Janne Harjula, dos. Visa Immonen ja FL Tanja Ratilainen sekä historiantutkija, dos. Kirsi Salonen. Hankkeessa on lisäksi mukana eri alojen kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita, jotka ovat sitoutuneet hankkeeseen. Hankkeen merkittävimmät tulokset julkaistaan artikkeleista koostuvan tieteellisen yhteismonografian muodossa sekä kotimaisina ja kansainvälisinä artikkeleina. Hanke edistää myös laajan yleisön tietoisuutta Koroisista ja muokkaa käsityksiä maan kristillistymisestä uusien tutkimustulosten valossa projektin tutkijoiden osallistuessa aktiivisesti työnsä popularisointiin.
Hanke uudelleenkirjoittaa Suomen varhaisinta historiaa. Uusi avaus on myös arkeologisen tutkimuksen ja historiankirjoittamisen tuominen yhteen niin, että osapuolet ovat tasa-arvoisesti mukana menneisyyskuvan luomisessa.
Ilmoita asiavirheestä