Lähi-idän kirkot ilmaisivat Kirkkojen maailmanneuvoston ja Lähi-idän kirkkojen neuvoston kokouksessa huolensa Lähi-Idän kuohunnasta ja kristittyjen tulevaisuudesta tasaveroisina kansalaisina alueen eri maissa.
Kirkkojen Maailmanneuvoston ja Lähi-Idän kirkkojen neuvoston (Middle East Council of Churches, MECC) järjestämä kokous pidettiin 21.-24.5 Notre Dame du Mont -luostarissa Libanonin-vuorella lähellä Beirutia. Siihen osallistui edustajia Lähi-Idän kaikista kirkoista – katolisen kirkon eri osista, ortodoksista, ortientaalis-ortodoksista ja protestanttisista kirkoista.
Heidän joukossaan oli Lähi-Idän eri maiden kirkonjohtajia ja heidän edustajiaan sekä KMN:n pääsihteeri Olav Fykse Tveit. Mukana oli myös muiden maanosien kirkkojen ja kirkollisten järjestöjen edustajia, Suomesta Aaro Rytkönen Kirkon Ulkomaanavusta ja Heikki Huttunen Suomen Ekumeenisesta Neuvostosta. Kokous toteutettiin Norjan kirkon taloudellisella tuella.
Kokouksen tunnelmaan heitti synkän varjonsa Syyriassa jatkuva kahden Aleppon metropoliitan kaappaus. Aleppon syyrialais-ortodoksinen metropoliitta Yohanna Ibrahim ja kreikkalais-ortodoksinen metropoliitta Boulos Yazigi kidnapattiin yli kuukausi sitten, eikä vieläkään ole varmaa tietoa heidän hyvinvoinnistaan eikä heidät kaapanneesta ryhmästä.
Ihmiskaappaukset ovat kammottava osa Syyrian sotaa, ja piispat olivat neuvottelemassa kahden papin, ortodoksisen ja katolisen, vapauttamisesta, kun he katosivat. Alueella taistelee useita eri maista tulleita poliittista islamia edustavia ryhmiä, kuten tshetsheenejä ja tadzikkeja. Asia on erityisen huolestuttava siitä syystä, että metropoliitat edustavat kahta maan alkuperäisintä kristillistä kirkkoa ja isoa väestöä Aleppon alueella. Metropoliitta Yohanna Ibrahim on laajasti tunnettu ekumenian ja uskontodialogin edistäjä, ja metropoliitta Boulos on vastavalitun Antiokian patriarkka Johannes X:n veli. Piispojen kohtalo herättää huolta ja hätää Syyrian kaksimiljoonaisessa kristityssä väestössä tulevaisuudestaan kaaokseen sortuvassa kotimaassaan.
Lähi-idän kirkot pyytävät rukousta
Irakin sotien seurauksena puolet Syyrian 2000 vuotta vanhasta kristillisestä yhteisöstä on maanpaossa. Niin sanotun arabikevään seurauksena myös muissa maissa kristittyjen ja muslimien yhteiselo on uhattuna. Lähi-Idän kirkot pyytävät, että kristityt kaikkialla maailmassa rukoilevat ja toimivat uhattujen ja kodittomiksi joutuneiden puolesta.
Kirkot muistuttavat siitä, että Israelin-Palestiinan konflikti on alueen kaikkien kriisien taustalla ja uhkaa jatkuvasti maailmanrauhaa. Kirkot yhtyvät Palestiinan kristittyjen vuonna 2009 laatimassa Kairos Palestiina -asiakirjassa esitettyyn näkemykseen tiestä kohti rauhaa ja kehottavat kaikkia kristittyjä kuulemaan Pyhän Maan kirkkojen ääntä. Kokous kritisoi niin sanotun kristillisen sionismin kaltaista poliittista toimintaa, jossa ei oteta huomioon maan omien kristittyjen kokemusta. Jerusalem, kahden kansan ja kolmen uskonnon kaupunkina, on kirkoille oikeudenmukaisen rauhan konkreettinen tavoite.
Lähi-Idän kirkot muistuttavat kristinuskon 2000-vuotisesta läsnäolosta Raamatun maissa ja jatkuvasta tehtävästä tasaveroisena osana niiden yhteiskuntia. Uskontojenvälinen vuoropuhelu, erityisesti juutalaisten, kristittyjen ja muslimien välillä, on olennainen keino rauhan ja yhteisen tulevaisuuden saavuttamiseksi. Tavoitteena on yhteiskunta, jossa kaikkien ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan, kaikki voivat olla oikeusvaltion tasa-arvoisia kansalaisia ja vapaus ja kunnioitus vallitsevat kaikkien kesken.
Jordanian ja Pyhän Maan luterilainen piispa Munib Younan tulkitsi kokouksen tunnelmia ja totesi Lähi-Idän kristittyjen toivon kohdistuvan Jumalaan ja Jumalan valtakuntaan: Älä pelkää, pieni laumani. Teidän Isänne on päättänyt antaa teille valtakunnan (Luukas 12:33).
– Kirkkojemme on herättävä huomaamaan kuinka kriittisiä aikoja Lähi-Idässä eletään. On nähtävä Irakin kristittyihin kohdistuva vaino ja sen uhka Syyriassa ja Egyptissä, ja se että länsimaat eivät ole tähän syyttömiä. On uskallettava katsoa Israel-Palestiinan konfliktia kaikille kuuluvan ihmisarvon ja jakamattomien ihmisoikeuksien näkökulmasta. Kristittyjen, muslimien ja juutalaisten hengellinen vuoropuhelu on entistä tarpeellisempaa. Pitää löytää uusia näkökulmia mustavalkoisen rajoittuneisuuden sijaan, Heikki Huttunen toteaa.
Ilmoita asiavirheestä