Valamon luostarin kulttuurikeskuksessa avautui eilen näyttely, jonka teemana on hengellisyys suomalaisessa ja eurooppalaisessa kansantaiteessa. Pyhät ihmiset, enkelit, apostolit ja muut kristilliset hahmot ovat pääasiassa itseoppineiden taiteilijoiden tekemiä.
Kansanomaista veisto- ja maalaustaidetta on saatu lainaksi yksityiskokoelmien lisäksi Raahen ja Kokkolan museoista sekä Kaustisen kunnalta ja Maaseudun Sivistysliitolta.
Näyttelyn kuraattori Liisa Heikkilä-Palo on vuosia tehnyt ITE-taiteen eli suomalaisen omaehtoisen nykykansantaiteen kartoitustyötä.
– Olen aivan hurahtanut tähän taidemuotoon. Kaikilla ihmisillä on oikeus luovuuteen ja taiteen tekoon. Suomalaisten luovuus tulee todella energisellä tavalla esille esimerkiksi ITE-taiteilijoiden puuveistoksissa. Hengellisyys on yksi keskeisimmistä teemoista suomalaisessa nykykansantaiteessa. Vastaava toinen suosittu aihepiiri ovat historian suurmiehet kuten Kekkonen ja Lasse Virén, Heikkilä-Palo kertoo.
Suomalaisista ITE-taiteilijoista näyttelyyn ovat valikoituneet Sirkka Keränen ja Marko Jääskeläinen, jotka kummatkin ovat kotoisin Kuopion suunnalta. Sirkka Keräsen Raamattu-aiheisissa maalauksissa tulee esiin vahvasti taiteilijan oma hengellinen sanoma omintakeisine toteutuksineen. Marko Jääskeläisen maalauksissaan on puolestaan vahva ortodoksinen leima. Taiteellisen ilmaisun mahdollisuus on pelastanut taiteilijan sananmukaisesti takaisin elämään. Pohjanmaalta mukaan liittyy Erkki Junno enkeliveistoksellaan.
– Sirkka Keränen on tehnyt minuun erityisen vaikutuksen. Hän on syvin syvällinen ihminen ja hänen taiteensa on kantaa ottavaa. Sirkka saattoi soittaa minulle aamulla varhain kysyäkseen, voisimmeko me puhua vähän armosta. Hän käyttää maalauksissaan myös lyhyitä Raamatun tekstejä kuten vanhassa kirkkotaiteessa oli tapana, Heikkilä-Palo kertoo.
Puolalainen kansataide ammentaa katolisesta perinteestä
Näyttely on luonteeltaan ekumeeninen. Taiteilijoissa on niin katolisia, ortodokseja kuin luterilaisiakin.
2000-luvun loppupuolella hannoverilainen lääkäripariskunta Maija ja Volker Dallmeierit lahjoittivat keräämänsä eurooppalaisen naiivin taiteen kokoelmansa Kaustisen kunnalle. Kokoelman pienoispuuveistokset ovat lähes kaikki Puolasta, jonka voimakas katolinen perinne on ollut veistäjien inspiraation lähteenä. Kokoelmassa on myös muutamia helmiä kansainvälisesti arvostettujen puolalaisen Katarzyna Gawłowan ja slovakialaisen Ondrej Šteberlin maalauksia, jotka esitellään nyt Valamon luostarin näyttelyssä.
Lisäksi näyttelyssä on esillä harvinaisia, 1600-luvulta Raahen vanhasta kirkosta peräisin olevia puuveistoksia Raahen museon kokoelmista. Veistoskokoelmaan kuuluu muun muassa apostoleita, enkelten soittokunta ja symbolisia eläinhahmoja. Teokset on veistänyt Mikael Balt, joka saapui Suomeen Ruotsista vuoden 1650 tienoilla asentamaan saarnastuolin Turun tuomiokirkkoon.
Raahen pormestari kutsui Baltin tekemään saarnastuolin myös Raahen uuteen kirkkoon. Baltilta tilattiin koristeveistoksia, joiden räväkkä muotokieli ei enää 1800-luvulla saavuttanut aikalaisia, ja ne poistettiin kirkosta. Baltin oma tuotanto on tuhoutunut muista kirkoista lähes kokonaan, joten Raahen vanhan kirkon sisus on lajissaan ainutlaatuinen.
”Hienoa, että arkkiatri uskaltautuu esiin kädentaidoillaan”
Taivas kattona -näyttelyn oman kokonaisuuden muodostaa näyttelyn suojelijan arkkiatri Risto Pelkosen kaarnasta veistetyt miniatyyrifiguurit. Niitä on esitelty aiemmin Suomen lisäksi myös Venäjällä ja Saksassa. Nyt Valamon luostarin kulttuurikeskuksessa ovat ensimmäistä kertaa esillä myös hänen pari vuotta sitten valmistuneet vaivaisukkonsa.
– Minusta on hienoa, että arkkiatri, korkeasti koulutettu mies, uskaltautuu esiin ja esikuvaksi kädentaidoillaan, Heikkilä-Palo sanoo.
Taivas kattona – hengellisyys kansantaiteessa -näyttelyn järjestää Valamon taiteilijaseura ja ITE-museo Kokkolasta. Näyttely avataan helmikuun puolivälissä, ja se on esillä syyskuulle asti.
Kuva: Aki Paavola. Teos on puolalaisen taiteilijan Katarzyna Gawłowan maalaus: Maria, Jeesus-lapsi ja enkeleitä.
Ilmoita asiavirheestä