Ekumeenisen patriarkaatin korkein päättävä elin ottaa kantaa piispa Askolan alttarissa käymiseen ja muutamaan muuhunkin kysymykseen.
Metropoliitta Ambrosius kutsui helmi-maaliskuun taitteessa piispa Irja Askolan käymään alttarissa Uspenskin katedraalissa. Hän halusi piispa Askolan tutustuvan ekumeenisuuden hengessä ortodoksiseen pappisvihkimykseen. Tämä käynnisti ison keskustelun ortodoksisen kirkon sisällä.
Jo tapahtunutta seuraavalla viikolla kirkon arkkipiispa Leo lähetti Konstantinopolin Ekumeeniselle patriarkaatille kirjeen, jossa kysytään vastauksia useisiin eri kysymyksiin. Asia on nyt edennyt patriarkaatin pyhän synodin käsittelyyn.
Viime istunnossaan synodi käsitteli Helsingin metropoliitan Ambrosiuksen toimia ja käytti nimitystä ”kanonien vastainen toiminta” (ἀíôéêáíïíéêῆò ἐíåñãåßáò).
Synodi on julkaissut tekstin, jossa sanotaan
ortodoksi.netin
mukaan vapaasti suomennettuna: ”Yhtenä aiheena oli Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leon kirjelmä Helsingin metropoliitta Ambrosiuksen äskeisestä kanonien vastaisista toimenpiteistä. Viimeksi mainitulta päätettiin pyytää lisäselvitystä tapahtuneesta asiaan kuuluvien päätösten tekemiseksi jatkossa.”
Kyse myös siitä, keitä voidaan vihkiä papeiksi
Arkkipiispan avustajan, ylidiakoni Jyrki Härkösen mukaan kantaa on kysytty patriarkaatista siihen, voidaanko piispa Irja Askolaa muistaa esirukousekteniassa yhdessä ortodoksisten piispojen kanssa, kuten Uspenskin katedraalissa tehtiin, ja voiko hän käydä alttarissa.
– Kysymykset koskevat paikalliskirkon liturgista järjestystä, joka liittyy siihen, että noudatamme kirkossamme Ekumeenisen patriarkaatin järjestystä. Kyse on siitä, voidaanko yksittäisiin irtiottoihin suostua.
Toinen kysymys koskee Härkösen mukaan vihkimysperiaatetta. Härkösen mukaan metropoliitta Ambrosius on vihkinyt papiksi avioliitosta useammin kuin kerran eronneen ja miehen, jonka vaimo ei ole ollut ortodoksi tai kristilliseen kirkkokuntaan kuuluva. Jos hyvin tarkkaan tulkitaan, vaimon pitäisi olla Härkösen mukaan ortodoksi.
Mistä Härkönen voi tietää tällaisista pappisvihkimyksistä?
– Meillä on olemassa arkkipiispakunnan papiston virallinen lista ja kun on näin pieni kirkko, kaikkihan me papiston jäsenet tunnemme toisemme.
– Näin pienessä kirkossa ei voi olla kovin epäyhtenäinen käytäntö. Olemme pieni vähemmistökirkko. Nyt monessa asiassa luterilaisen enemmistökirkon periaatteet ujuttautuvat vähemmistökirkkoon sisään. On hyvä, että päivitämme Suomen ortodoksisessa kirkossa nämä periaatteet, joita koko Ekumeeninen patriarkaatti noudattaa kanonisissa linjauksissaan.
Hiippakuntapiispojen kaitsenta myös esillä
Pyhältä synodilta odotetaan niin ikään kantaa myös piispojen esimiessuhteisiin.
– Kun uusi laki Suomen ortodoksisesta kirkosta tuli voimaan, sen puitteissa ei ole määritelty piispojen keskinäisiä esimiessuhteita. Ekumeeniselta patriarkaatilta on kysytty arkkipiispan kirjelmässä myös, kuka on hiippakuntapiispojen esimies, Jyrki Härkönen kertoo.
Kotimaa24 on aiemmin kertonut myös Tampereen luterilaisen piispan Matti Revon käyneen Tampereella alttarissa metropoliitta Ambrosiuksen kutsumana. Tätä vierailua ei kuitenkaan mainita arkkipiispa Leon kirjelmässä toisin kuin Irja Askolan.
Jyrki Härkösen mukaan piispan sukupuolella ei ole merkitystä.
– Ei tietenkään ole sukupuolella mitään merkitystä. Luulen, että Revon asia ei ollut arkkipiispalla tiedossa siinä vaiheessa, kun kirjelmä patriarkaatille lähetettiin.
– Koko tämän kyselyn ja asian ydin ei ole, kävikö Askola alttarissa ja onko hän nainen, vaan se noudattaako Suomen paikalliskirkko yleisortodoksista käytäntöä ekumeenisessa vieraanvaraisuudessa.
Ekumeenisen patriarkaatin Pyhä synodi koostuu patriarkasta ja 12 metropoliitasta, joista puolet on pysyviä ja puolet vaihtuvia. Patriarkaattiin kuuluu useita satoja piispoja.
– Jäsenet eivät suinkaan edusta kaikki Konstantinopolia, vaan heitä on myös muilta mantereilta. Viime viikon kokouksessa edustaja oli esimerkiksi Ranskasta, Ruotsista, Yhdysvalloista ja Meksikosta. Mukana on myös lännen moniarvoisessa yhteiskunnassa asuvia piispoja. Nyt haetaan isompaa linjausta.
Suomesta synodissa ei ole ollut pitkään aikaan edustajaa.
Kritiikkiä suomalaiselle ekumenialle
Jyrki Härkösen mukaan pyhän synodin vastauksia kysymyksiin voidaan odottaa aikaisintaan huhti–toukokuussa. Tavallisesti päätös on hyvin yleisellä tasolla kirjoitettu teologinen paperi, joka korostaa ortodoksisen maailman ykseyttä. Yksityiskohtiin ei mennä, vaan niissä luotetaan paikalliskirkon toimiin.
– Patriarkaattiin kuuluu kymmeniä kirkkoja ja satoja piispoja. Kyllä vastaavankaltaisia tilanteita varmaan on muuallakin. Eivät he puutu paikalliskirkon yksittäisiin asioihin kuin hyvin harvoin.
Ekumeenisen patriarkaatin synodin antama päätös on Suomen ortodoksista kirkkoa sitova.
– Pyhän synodin vastaus varmaan aiheuttaa aika ison pohdiskelun Suomessa. Kyllä me sen jälkeen hyvin visusti keskuudessamme tutkimme, tarkistamme linjaamme ja sidostamme muuhun ortodoksiseen maailmaan, Jyrki Härkönen ennakoi.
Hänen mukaansa tapahtuneesta ei ole käyty neuvotteluja ortodoksisen kirkon ja Suomen luterilaisen kirkon johdon kanssa sen koommin kuin Suomen Ekumeenisen Neuvoston kanssa.
– Varmaan keskusteluja käydään. Se auttaisi meitä linjaamaan uudestaan ekumenian periaatteita.
Härkösen mielestä suomalaista ekumeniaa leimaa tällä hetkellä ”yksipuolueaate”.
– Sitä on toteutettu enemmän ekumenian kuin ekumeniaan osallistuneiden yhteisöjen identiteetistä lähtien. Onko nyt keskinäinen kehuminen jätetty pois ja uskalletaanko nyt arvioida myös erilaisuutta ja kohtaamisen kipupisteitä?
Kuva: Liturgia Uspenskin katedraalissa. Johannes Ijäs
Lue myös
Arkkipiispan avustaja: Askolan olisi pitänyt ymmärtää kieltäytyä
Luterilaiset piispat vastaavat kysymykseen pahoittelusta
Ekumeniikan professori: ”Synkretismi on raju väite”
Arkkipiispa Leo: Askolan alttarivierailu oli synkretismiä
Ambrosius: Askolan vierailu Uspenskissa kaunis ekumeenisen ystävyyden ele
Paasto pilalla? – Ortodoksien alttarikohun taustat
Ilmoita asiavirheestä