Sisällissodan muistovuonna on tuotu puheen piiriin sellaisia tragedioita, joista on aiemmin vaiettu, toteaa arkkipiispa Kari Mäkinen Radio Suomen pääsiäishaastattelussa.
Mäkisen puhuu haastattelussa siitä, kuinka toinen hänen isoisistään joutui punaisten vankileirille ja toinen taisteli valkoisten riveissä. Arkkipiispa kertoo kokeneensa puhumattomuuden kulttuurin myös omassa perheessään.
– Sisällissodan molemmat puolet jättivät perinnökseen paljon vaikenemista ja sellaisia kokemuksia, joille ei ole sanoja. Saattaa olla, että voittajien retoriikka on kätkenyt sellaista vielä syvemmälle kuin häviäjien.
Mäkinen kertoo pohtineensa, miten olisi itse toiminut, jos olisi elänyt sodan aikana tai toiminut silloin nykyisessä tehtävässään. Hän toteaa, että aikoinaan kirkon johdon tapa reagoida oli hävinneitä kohtaan julma ja armoton.
– Olisinko osannut toisin? Se on myös kirkolle ollut taakka, jota on kannettu näihin päiviin saakka.
Toisaalta arkkipiispa huomauttaa, että vaikka kirkon johto asettui sodassa valtaosin valkoisten puolelle, kirkon jäsenet taistelivat kummallakin puolella. Sota oli ”kelpo kristittyjen” keskinäinen sota. Arkkipiispan mukaan nyt voisi olla aika yhteisen trauman käsittelyyn ja yhteiseen muistamiseen myös kirkossa.
Toimittaja Maija Salmisen kysymykseen siitä, voisivatko sodan tapahtumat toistua nykyajassa konservatiivisten ja liberaalien arvojen taisteluna, Mäkinen vastaa ykskantaan kielteisesti.
– Tällä hetkellä elämme järjestyneemmässä, vakaammassa yhteiskunnassa kuin sata vuotta sitten. Sen kaltaiseen kaaokseen suistuminen ei näytä kovin todennäköiseltä.
Toisaalta hän kertoo tunnistavansa nykyajassa sellaisia signaaleja, jotka tuovat mieleen 1920- ja 1930-lukujen Euroopan.
– Tunnistammeko nyt niitä mekanismeja, joilla toisia mitätöidään – joilla joitakin yhteiskunnallisen tai etnisen taustansa takia pidetään ulkopuolisina tai heihin suhtaudutaan epäluuloisesti. Sellaista on näköpiirissä.
Kuva: Jukka Granström
Lue myös:
Arkkipiispa: Sodasta ja vankileireistä vaiettiin kirkossa punaisia kohtaan armottomalla tavalla
Pääkirjoitus: Vuoden 1918 tapahtumia on yhä syytä puida – siten ymmärrämme, keitä me olemme
Ilmoita asiavirheestä