Kari Mäkinen vastasi keskiviikkona kirkkohallituksen kyselytunnilla edustaja Erkki Kujalalle kysymyksiin, millä perusteella ”arkkipiispa antoi televisiolähetyksessä vastoin Raamatun ilmoitusta lausunnon, ettei homoseksuaalisuus ole synti, sekä aikooko arkkipiispa pyytää anteeksi kuuden kristillisen järjestön jäseniä loukannutta lausuntoa aamutelevision ohjelmassa, jonka teemana oli Älä alistu! -kampanjan saama huomio”.
Mäkinen totesi piispainkokouksen selvitystä mukaellen, että homoseksuaalisuuskysymykseen on erilaisia kantoja, ja asiasta ajatellaan eri tavoin.
– Keskeistä on, millä tavoin tulkitsemme, mitä Raamattu tästä sanoo, ja mitkä ovat tulkinnan lähtökohdat, Mäkinen sanoi.
Hänen mukaansa kysymys on vastaavuusperiaatteesta.
– Puhuvatko ne raamatunkohdat, joissa viitataan torjuvasti homoseksuaalisuuteen, samasta asiasta kuin mistä me nyt puhumme eli homoseksuaalisuudesta osana ihmisen identiteettiä, jonka pohjalta ihminen voi perustaa rakkauteen ja kiintymykseen perustuvan ihmissuhteen. Vai puhuuko Raamattu sellaisesta käyttäytymisestä, jota voi pitää poikkeuksellista tilannetta edellyttävänä synnillisenä toimintana? Näistä tulkinnoista raamatuntutkijat näyttävät olevan erimielisiä.
– Esille nousee Raamatun ihmiskäsitykseen nouseva peruslähtökohta, jossa jokaiselle kuuluu täysi ihmisyys ja ihmisarvo. Tämä on kirkolliskokouksen syksyisen päätöksen peruslähtökohtana.
– Toinen perusprinsiippi on, että Raamattua on tutkittava Kristuksesta käsin. Olennaista silloin on, millä tavoin Kristus suhtautui lakiin ja näki ihmisen lain läpi. Rakkaus on lain täyttymys.
– Meidän tietomme ja kulttuuriympäristömme muuttuvat. Silloin on ymmärrettävää, että meillä ei ole heti yhteistä vastausta vaan katsomme asioita eri tavoin erilaisista näkökulmista. Sille on annettava tilaa, Mäkinen sanoi.
Älä alistu! -kampanjan saamaan julkisuuteen Mäkinen toisti vastauksessaan toimittajien ihmettelyn, miten yksi kampanja voi liikutella ja ravistella koko kirkkoa. Arkkipiispa oli todennut tv-haastattelussa, että ne kuusi järjestöä, jotka toimivat tiiviisti kirkon yhteydessä eivät kuitenkaan edusta kirkon ”mainstreamia” vaan kirkon jyrkempää ja pienempää oppositiota.
– Tämä joukko on saanut julkisuudessa poikkeuksellisen paljon huomiota. Julkisuuden kautta on syntynyt mielikuva, joko tarkoituksellinen tai tarkoitukseton, että juuri tämä joukko edustaa kirkon varsinaista ydintä ja sanoin, ettei näin ole.
Mäkinen totesi, että ne kirkon jäsenet, jotka kuuluvat näihin herätysliikkeisiin eivät ole vähempi- eivätkä suurempiarvoisia kuin muut jäsenet.
Hallitusohjelmatavoitteita viety neuvottelijoille
Vantaalainen kirkolliskokousedustaja Aulis Mölsä kysyi kansliapäällikkö Jukka Keskitalolta, miten kirkon hallitusohjelmatavoitteet on otettu vastaan poliittisissa puolueissa ja ovatko esitykset edenneet hallitusneuvotteluihin.
Kirkkohallituksen hallitusohjelmatavoitteita ovat muun muassa työskentely syvenevää köyhyyttä vastaan ja vanhemmuuden tukeminen lapsiperheissä.
Keskitalon mukaan arkkipiispa ja kansliapäällikkö tapasivat eduskuntapuolueiden johtajat ennen vaaleja ja esittivät aiheita myös vaaliteemoiksi. Varsinkin köyhyysteema herätti mielenkiintoa. Arkkipiispa kutsui koolle köyhyysryhmän ja ryhmän kannanotto luovutettiin hallitustunnustelija Jyrki Kataiselle viime viikolla.
Keskitalon mukaan lapsiperheiden tukeminen eteni osaksi laajapohjaisempaa järjestöjen ja lapsiasianvaltuutetun kokoamaa lasten ja nuorten hallitusohjelmaa.
– Hallitusohjelmaan kirkon puolelta haluttiin nostaa teemoja ei niinkään keinoja.
Lue myös: Kotimaa24:n uutisointia syytetään kirkon vahingoittamisesta
Ilmoita asiavirheestä