Arktikumin kellarissa odottaa löytäjäänsä tiedeaarre. Kyseessä on arvokas haastatteluaineisto, jonka kautta saisi tietoa lestadiolaisen liikkeen syntyhistoriasta. Kellarin kätköihin hautautunut materiaali on myös kielitieteellisesti erittäin arvokasta.
Professori Juha Pentikäisen lahjoittama kokoelma on hautautua Arktisen keskuksen kellariin. 60-luvun tekniikalla tehty kokoelma vaatisi digitalisoinnin, jotta tutkijat pääsisivät käyttämään sitä. Työhön on vaikea saada rahoitusta, kertoo Arktikumin tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä.
Tiedeaarteen pääosan muodostavat Juha ja Samuli Pentikäisen 1960-luvulla keräämät haastatteluaineistot Pohjois-Suomesta.
– Pentikäiset kävivät polkupyörillä läpi koko Lapin ja Oulun läänin ja haastattelivat seutujen lestadiolaiset vanhimmasta päästä. Lisäksi kokoelmassa on melkoinen määrä Juha Pentikäisen keräämää arkistoa Pohjois-Amerikan lestadiolaisista ja filmi- ja äänitemateriaalia Siperiasta, kertoo Heikkilä.
Kokoelman pääosa kertoo lestadiolaisen liikkeen syntyhistoriasta, sillä haastateltavat muistivat vielä sitä vaihetta. He ovat kaikki 1800-luvulla syntyneitä. Kokoelmassa on yli 200 pitkää syvähaastattelua. Materiaali on arvokasta myös kielitieteellisestä näkökulmasta, sillä niissä kuuluu alueen murre.
– Haastattelut ovat melkoinen aikakone. Ei tällaista aineistoa ole muualla. Siitä tulee mieleen Lönnrot ja kumppanit, jotka kiersivät etsimässä runonlaulajia, sanoo Heikkilä.
1960-luvun tekniikalla tehdyt haastattelut pitäisi niiden säilymisen ja käyttämisen takia muuttaa kiireesti digitaaliseksi.
– Ensimmäisenä toivon resurssia siihen, että kokoelma järjestettäisiin ja digitoitaisiin. Silloin tutkijat voisivat niitä käyttää. Aineistosta voisi järjestää myös näyttelyitä. Digitalisointi ja järjestäminen maksaa ja tähän maailmanaikaan kun tietää mitkä resurssit on mihinkään hommaan. Yritystä kuitenkin on, tilanne ei toivoton, sanoo Heikkilä.
Museo- ja tiedekeskus Arktikum sijaitsee Rovaniemellä.
(Kuva: Francisco M. Marzoa Alonso/Wikipedia)
Ilmoita asiavirheestä