Maailmankuulu tutkija Alister McGrath vieraili Kuopion kirkkopäivillä ja avasi, miten uusateismi haastaa kristikunnan. Lontoolaisen King´s Collegen professori McGrath pohdiskeli myös uskonnon ja tieteen välistä suhdetta.
Kotimaa24:n haastattelussa McGrath toteaa olevansa tiedemies ja ajattelevansa tiedemiehen tavoin. Eräs syy siihen, miksi hän ei enää toimi tieteen alalla aktiivisesti on, että hän sanoo aikanaan törmänneensä sen rajallisuuteen elämän selittäjänä.
– Usein haasteenamme on löytää maailmankuva, joka avaisi kaiken, koko todellisuuden, eikä vain rajoittunutta näkymää siitä. Ja minulle kristinusko toimii niin, hän kertoo.
McGrath on apologeetikko eli uskonpuolustaja. Hän arvelee uskonpuolustamisen olleen kirkolle tärkeää kautta aikojen.
– Uskoakseni Suomessakin kuitenkin kysytään kysymyksiä, joihin kirkon on vastattava. Apologetiikka on syntynyt, koska se viitekehys, jossa kirkot toimivat, on muuttunut, hän sanoo Kotimaa24:lle.
Uskonpuolustajat voisivat McGrathin mielestä painottaa kristinuskon järkeenkäyvyyttä.
– Richard Dawkinsin kaltaisilla ateisteilla on taipumusta siihen, että he yrittävät saattaa uskon ja uskonnolliset ihmiset naurunalaiseksi. Tähän on ainakin Iso-Britanniassa kyllästytty. Ihmiset haluavat jo mennä asiassa eteenpäin, joten en usko että uusateismi on todellinen ongelma. Sen sijaan se, että yhteiskunta ylipäätään suhtautuu kriittisemmin kaikkeen – myös kirkkoon ja politiikkaan – on haaste.
– On iso joukko heitä, jotka käyvät kirkossa, vaikka eivät täysin tiedä, mistä kristinuskossa oikeastaan on edes kysymys. Jos he ymmärtäisivät uskoaan paremmin, se rikastuttaisi heitä sekä ihmisinä että kristittyinä.
McGrathin mielestä tiede ei tule koskaan vastaamaan siihen, mikä on elämän tarkoitus. Hänen mukaansa vastausta ei kannata odottaa hyvän ja pahan problematiikkaankaan.
– Tiede ei kykene tarjoamaan vastausta myöskään siihen, onko minulla arvoa tai mikä on juuri minun merkitykseni. Se voi itseasiassa osoittaa minun olevan tilastollisesti yksi kuudesta miljardista ja jättää minut ratkaisemaan asiaa itsekseni. Jumala taas näkee tämän täysin toisin: hänelle joka ainoalla meistä on syvällinen merkitys.
Uskonnonpuolustajana McGrath ei kuitenkaan haasta tiedettä. Hän vain toteaa, että se voi kulkea harhaan yrittäessään vastata kysymyksiin, joiden vastaukset ovat tieteen käytössä olevien menetelmien saavuttamattomissa.
McGrath kertoo hänellä olleen yliluonnollisia kokemuksia. Hän on muun muassa tuntenut tyhjässä kirkossa myöhään illalla yksin ollessaan jonkin tärkeän ja merkityksellisen läheisyyden.
– Olen varma, että se oli Jumalan läsnäoloa, hän toteaa.
McGrath kokee kristillisen uskon auttavan häntä ymmärtämään, että vaikka hän ei ihmisenä ole kovin hyvä, eikä tee asioita moitteettomasti, Jumala kykenee kompensoimaan ja korvaamaan hänen heikkouksiaan.
– Teen parhaani ja Jumala loput. Näin pystyn tekemään sellaisiakin asioita, joissa en ole kovin hyvä, sillä tavallaan tiedän, että hän kuroo kiinni sen, etten onnistunut jossakin erityisen hyvin. Vielä tärkeämpää kuitenkin on, että hänellä on hyvin vahva kyky muistuttaa, että elämällä on tarkoitus, maailmankaikkeudella on merkitys, ja minun tehtäväni on selvittää, mitä minut on tarkoitettu tekemään ja päästä tekemään se.
Katso englanninkielinen videohaastattelu:
Ilmoita asiavirheestä