Tiistain 3.5. vilkkain lähetekeskustelu kirkolliskokouksessa käytiin edustaja-aloitteesta, joka ehdotti aineiston tuottamista moninaistuvan hengellisyyden tueksi. Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous pyytää Kirkkohallitusta kokoamaan kristillistä spiritualiteettia käsittelevää materiaalia osaksi kirkkovuoden kiertoa Verkkokirkon Kirkkovuosi nyt -sivustolle.
– Hengellisyyttä eletään aiempaa enemmän kokemuksellisesti ja kokonaisvaltaisesti. Jo hajoavan kansankirkollisuuden ja herätysliikkeiden rinnalle ovat viime vuosikymmeninä vahvistuneet hengellisen elämän muodot, joiden kokoavana käsitteenä voidaan puhua kristillisestä spiritualiteetista ja myös kristillisestä mystiikasta, edustaja Kirsi Pohjola esitteli aloitetta.
Pohjolan mukaan tämän hengellisyyden piiriin kuuluvat hiljaisuuden viljely, ignatiaaninen spiritualiteetti, ikonit, hengellinen ohjaus, kristillinen meditaatio, pyhiinvaellukset, kiinnostus pyhimyksiä kohtaan ja hakeutuminen luostarien rukousrauhaan.
Edustaja Meri-Anna Paloniemi piti aloitetta iloisena löytönä. Paloniemen mukaan varsinkin nuorempien sukupolvien ja työikäisten hengellisyys on haurasta ja piilossa eikä siltoja kirkon hengelliseen elämään juurikaan ole.
– Hengellisyyttä näissäkin kirkon jäsenissä on, Paloniemi totesi ja piti tärkeänä, että kun kirkon toimintaan osallistutaan vähemmän, on tavoitteellisesti tarjottava ihmisille hengellisesti tukevaa ja arjessa elettyä hengellisyyttä vahvistavaa mallia.
Edustaja Niilo Räsänen totesi, että vaikka hiljaisuus varmaankin on vahvasti läsnä Raamatussa, vielä enemmän Raamattu korostaa Jumalan sanan kuulemista.
– Onko tässä tapahtunut ajan mittaan sellainen muutos, että kun ennen kehotettiin ”hiljennymme kuuntelemaan Jumalan sanaa”, niin nykyisin on sellainen light-versio ”hiljennymme”.
Edustaja Tarja Vehkaoja puolestaan muistutti, että myös pyhä tanssi kuuluu näihin uusiin hengellisen elämän muotoihin ja on syytä ottaa huomioon.
Edustaja Soili Haverinen piti tärkeänä aloitteen tavoitetta koota hengellisen elämän resursseja. Hän muistutti, että myös kirkon herätysliikkeiden hengellinen materiaali on hajallaan eri sivustoilla. Haverinen pyysikin valiokuntaa pohtimaan, miten herätysliikkeiden hengellisiä aarteita saadaan mukaan kirkon sivustoille.
Edustaja Olli Löytty totesi, ettei osaa kuvitella kirkon tulevaisuuden kannalta tärkeämpää aloitetta, koska se tuo esiin sen, miten monenlaista uskonnonharjoittaminen luterilaisessa kirkossa voi olla.
Edustaja Sammeli Juntunen toivoi, että mukaan otetaan myös ortodoksinen hesykastinen rukous unohtamatta luterilaista katekismusmeditaatiota ja perinteistä raamattupiiriä.
– Kaivattaisiin kyllä vielä teologista selvitystä siitä, miten se pyhiinvaellus oikein vaikuttaa hengellisesti. Minä olen pikkuisen skeptinen – ei pitäisi olla, koska Savonlinnasta lähtee Pyhän Olavin mannerreitti. Juvan tie on aika vilkas ja sitä kun ajaa polkupyörällä Rantasalmelle, niin en tajua, millä tavalla se hengellisyys siinä kasvaa. Se voi olla aika lapsellista, jos ihmisille tulee tunne, että tämä on nyt sitä kristillistä spiritualiteettia, tästä pitää nyt saada jotakin, Juntunen epäili.
Edustaja Markku Orsila tuumi, ettei tanssi häntä kiinnosta, mutta Juntusen mainitsema polkupyörämarssi voisi kiinnostaa.
– Kuunneltuani tätä keskustelua ajattelen, että taitaa olla aika tärkeä aloite, Orsila sanoi.
Aloite lähetettiin käsikirjavaliokunnan käsiteltäväksi.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä