Vihdin kirkossa vietettiin helluntain messun yhteydessä kaatuneitten muistopäivää. Samalla muistettiin sisällissodan vuoden 1918 uhreja arvokkaalla ja monin tavoin merkityksellisellä eleellä, Sovinnon ja toivon muistomerkin paljastamisella. Se on ensimmäinen punaisten ja valkoinen yhteinen muistomerkki.
Kirkkoherra Pekka Valkeapää puhui saarnassaan sadan vuoden takaisesta sisällissodasta, jota seurasivat pitkät puhumattomuuden vuodet. Muistot olivat liian kipeitä. Pelko ja häpeä väkivallan ja pahuuden takia painoivat sekä voittajia että hävinneitä.
Valkeapää kertoi omasta suvustaan, jossa oli sekä työläisiä että talollisia, punaisia ja valkoisia. Hänen isoisänsä piiloutui kahdeksi vuodeksi salopirttiin karattuaan suojeluskuntalaisten käsistä. Valkeapää sanoi kantavansa mukanaan isovanhempiaan. Näin tekee moni muukin vihtiläinen.
Sisällissodan kummatkin puolet halusivat parempaa tulevaisuutta
Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pentti Kurumäki kertoi muistomerkin paljastustilaisuudessa sodassa menehtyneistä 220 vihtiläisestä, joista suurin osa oli punaisia. Kummatkin puolet toimivat oman vakaumuksensa sekä paremman tulevaisuuden puolesta.
Sisällissodan uhrien muistaminen on ollut arkaluontoinen asia ja hävinneen osapuolen muistomerkit kätkettiin pitkän aikaa metsiin.
Kotiseutuneuvos Rauno Pulkkinen teki aloitteen yhteisestä muistomerkistä sisällissodan kummallekin osapuolelle. Sen äärellä vihtiläiset voisivat muistaa sodan uhreja sekä hakea sovintoa oman menneisyytensä kanssa.
Vihdin kunta ja seurakunta ovat yhdessä suunnitelleet ja kustantaneet sankarihautausmaan läheisyyteen pystytetyn muistomerkin.
Mustaan graniittipaateen on hiekkapuhallettu teksti ”Sisällissodan 1918 uhrien muistolle” sekä kuva kättelevistä käsistä. Tämä sovinnon muistomerkki on anteeksiantamisen, ymmärtämisen ja yhteistyön symboli sekä nykyiselle että tuleville sukupolville. Vihdin kirkkokuoro lauloi messussa tilanteeseen sopivasti: ”Anna armon virrata menneisiin ja tuleviin.”
Seurakuntapuutarhuri Janne Nummelan mielestä teemaan sopii hyvin, että muistomerkin lopullinen ulkonäkö on kunnan ja seurakunnan hyvän yhteistyön tulosta. Loimaan Kivi Oy valmisti muistomerkin työryhmän toivomusten mukaisesti.
Kuva: Raimo Jaatinen. Kunnanjohtaja Sami Miettinen ja kirkkoherra Pekka Valkeapää laskivat yhteisen seppeleen Sovinnon ja toivon muistomerkille. Jasmin Helli ja Sinitalvikki Välimäki partiolippukunta Vihterästä toimivat kunniavartiona.
Lue myös:
Kolumni: Sisällissodan muistelu ei lakkaa vaan muuttaa muotoaan
Pääkirjoitus: Sisällissodan muistaminen yhdistää kansakuntaa
Arkkipiispa Mäkinen: Sisällissota oli ”kelpo kristittyjen” keskinäinen sota
Pohjoisen papit vetosivat kirjeellä punavankien puolesta: ”Säästettäköön ihmishenget”
Suomen sisällissodassa järjestettiin aluksi molemmin puolin näyttäviä sankarihautajaisia
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.