Venäjän korkeimman oikeuden päätös julistaa Jehovan todistajat äärijärjestöksi eli kieltää sen toiminta on seurausta maan kiristyvästä uskonnonvapauslain tulkinnasta, sanoo kirkon ulkoasian osaston johtaja Kimmo Kääriäinen.
Hän pitää päätöstä kovana, sillä kyseessä on globaali uskonnollinen liike.
Kotimaa24 tavoitti Kääriäisen Saratovista Venäjältä, missä hän osallistuu Suomen ja Inkerin luterilaisten kirkkojen neuvottelukunnan tapaamiseen.
Kääriäinen muistuttaa, että Venäjällä on jo aiemmin kielletty mormonien ja skientologien toiminta. Venäjällä on myös jo toistakymmentä vuotta toiminut komitea, joka tarkastelee uskonnollisten ryhmien toimintaa suurennuslasilla.
– Varsinkin sellaiset liikkeet, joita johdetaan ulkomailta tai joilla on ulkomaista rahoitusta, ovat erityisen syynin kohteena.
Kääriäinen näkee Jehovan todistajien kohtalon Venäjällä seurauksena maan uskonnonvapauslaista, jonka tulkinta on kiristymässä. Neuvostoliiton aikana uskonnot olivat ahtaalla tai jopa kokonaan kiellettyjä. Jo ennen Neuvostoliiton romahdusta vuonna 1990 maahan tuli hyvin salliva uskonnonvapauslaki. Se jäi voimaan Venäjälle kun Neuvostoliitto hajosi.
– Lain myötä Venäjästä tuli suorastaan uskonnollisten yhteisöjen temmellyskenttä. Varsinkin Yhdysvalloista tuli ryhmiä, jotka lähtivät innolla viemään evankeliumia Venäjällä. He unohtivat, että Venäjällä oli kristillinen kirkko ennen kuin Kolumbus löysi Amerikan, Kääriäinen sanoo.
Liian sallivaksi koettu uskonnonvapauslaki herätti kritiikkiä, ja vuonna 1997 lakia kiristettiin.
– Venäjällä on kyllä edelleen uskonnonvapaus, mutta sillä on selvät reunaehdot.
Jehovan todistajat ovat sanoneet aikovansa valittaa Venäjän korkeimman oikeuden päätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kääriäinen sanoo odottavansa tuomioistuimen ratkaisua erittäin kiinnostuneena.
Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki
Lue myös:
Venäjän korkein oikeus julisti Jehovan todistajat äärijärjestöksi
Ilmoita asiavirheestä