Gallup Ecclesiastica 2015 -kyselyn mukaan kansallisylpeys on ateisteille ja uskonnottomille suomalaisille keskimääräistä tärkeämpää.
”Varsinkin uskonnottomien profiili on tässä suhteessa huomionarvoinen”, kirjoittaa Kirkon tutkimuskeskuksen vs. johtaja Kimmo Ketola kirkon tuoreimmassa nelivuotiskertomuksessa Osallistuva luterilaisuus.
Suomalaisista 24 prosenttia ilmoitti kyselyssä olevansa uskonnottomia. Ateistiksi itsensä määritteli 16 prosenttia kansalaisista.
Uskonnottomiksi itsensä mieltävät suomalaiset ovat useimmin 1960-luvulla syntyneitä, perusasteen koulutuksen suorittaneita kaupunkilaisia, joille kansallisylpeys ja hyväntekeväisyys ovat tärkeitä asioita. Ateistien profiili oli samansuuntainen, mutta heidän keskuudessaan tärkeäksi selittäjäksi nousi asuinpaikka. Suurin osa ateisteista asuu pääkaupunkiseudulla.
Tutkimuksen mukaan katsomukseltaan luterilaisimmat suhtautuivat vähemmän kielteisesti islamin läsnäoloon Suomessa kuin uskonnottomat. Tutkimustulos vahvistaa Kimmo Ketolan mukaan aiempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan kulttuurien moninaisuuteen on sopeuduttu keskimääräistä paremmin enemmistöltään protestanttisissa maissa.
Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista ajattelee, että uskonnot saavat aikaan enemmän konflikteja kuin rauhaa. Kimmo Ketola kuitenkin toteaa, että on virhepäätelmä kuvitella yhteiskuntarauhan parantuvan, jos uskontojen yhteiskunnallista vaikutusvaltaa vähennetään.
Ketolan mukaan on tärkeää tajuta, että uskonnoton sekulaari tila ei ole maailmankatsomuksellinen tyhjiö. Uskontojen lisäksi yhteiskunnissa vaikuttaa myös ei-uskonnollisia maailmankatsomuksia ja ideologioita, jotka pyrkivät lisäämään omaa vaikutusvaltaansa. Luterilaisen kristillisyyden vaikutusvallan vähentyessä tilalle astuu jokin muu aatesuunta.
”Mikään ei takaa, että, että se olisi rauhanomainen tai suvaitsevainen. Esimerkiksi tällä hetkellä kaikkialla Euroopassa on nostamassa päätään nationalismista kumpuavia aatteita, jotka ovat luonteeltaan monia uskontoja konfliktihakuisempia”, Kimmo Ketola kirjoittaa.
Ketolan mukaan tutkimusten valossa näyttää siltä, että Suomessakin on kasvamassa uskonnottomalta pohjalta nouseva kansallismielisyys.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Dokumentaristi Elina Hirvonen: ”Elokuvaa tehdessäni törmäsin kristityn Suomen puolustamiseen”
Suomalaiset suhtautuvat kielteisesti neljään uskonnolliseen ryhmään
Ilmoita asiavirheestä