Vanhusten ja vammaisten hyväksi tehtävä työ sekä hautausmaiden ylläpito ovat suomalaisille tärkeimpiä syitä kuulua kirkkoon. Niitä pitää hyvin tärkeänä tai melko tärkeänä kirkkoon kuulumisen syynä yli 85 prosenttia kirkon jäsenistä. Lapsille ja nuorille tarjottava toiminta on tärkeää 80 prosentille jäsenistä.
Neljän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattaessa erilaisten ihmisryhmien auttamiseen liittyvät tehtävät (vanhukset ja vammaiset, köyhät ja syrjäytyneet, kolmannen maailman ihmiset) ovat nousseet hieman tärkeämmiksi. Kirkollisista toimituksista hautaan siunaamista pidetään edelleen tärkeänä, mutta lapsen kaste, kummius ja kirkkohäät ovat menettäneet hieman merkitystään varsinkin miesten keskuudessa.
Uskon ja kristillisten arvojen merkitys korostuu yli 50-vuotiailla kirkon jäsenillä, samoin mahdollisuus osallistua jumalanpalvelukseen.
Eron syynä uskon puute tai erimielisyys
Sekä erimielisyys kirkon päätöksien tai kannanottojen suhteen että pettymys seurakunnan toimintaan ovat nousseet aiempaa merkittävämmiksi kirkosta eroamisen syiksi. Niillä oli ratkaisevasti tai melko paljon merkitystä reilulle kolmannekselle eronneista. Eri mieltä oleminen kirkon linjauksien kanssa on saanut sekä alle 25-vuotiaita että yli 65-vuotiaita eroamaan kirkosta.
Kirkon suvaitsemattomuus seksuaalivähemmistöjen suhteen vaikutti päätökseen 28 prosentilla ja liika suvaitsevaisuus 9 prosentilla kirkosta eronneista.
Merkittävimpiä syitä kirkosta eroamiseen olivat kuitenkin se, ettei henkilö koe itseään uskonnolliseksi ja se, ettei hän usko Jumalaan. Myös kirkkoinstituution merkityksettömyys vaikuttaa monen eron taustalla. Nämä syyt korostuvat varsinkin alle 35-vuotiailla. Kirkollisveron välttäminen on ratkaiseva syy noin kolmannekselle eroajista; tämä syy korostuu etenkin miehillä.
Kirkkoon kuulutaan uskollisimmin maaseudulla
Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli vuoden 2015 lopussa tarkistettujen tietojen mukaan 3 999 414 henkilöä. Kirkkoon kuuluu 72,9 prosenttia suomalaisista.
Kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä on suurin alle 10 000 jäsenen maaseutuseurakunnissa. Yhteensä 14 seurakunnassa kirkkoon kuuluu yli 90 prosenttia väestöstä. Neljän suurimman kaupungin eli Helsingin, Tampereen, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymissä kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä on pienin, alle 65 prosenttia.
Väkimäärältään suurin seurakunta on Jyväskylä (95 799 jäsentä) ja pienin Pohjanmaalla sijaitseva saaristoseurakunta Bergö församling (411 jäsentä).
Lapsia kastettiin 38 746, mikä on 70,4 prosenttia syntyneistä. Edellisenä vuonna syntyneistä lapsista kastettiin 72,2 prosenttia. Kirkollisten vihkimisten osuus solmituista avioliitoista pysyi edellisen vuoden tasolla. Kirkollisia vihkimisiä toimitettiin 11 585. Kirkollisten vihkimisten osuus kaikista solmituista avioliitoista oli 46,6 prosenttia.
Jäsentilastot perustuvat Kirkkohallituksen ajantasaiseen Kirjuri-jäsentietojärjestelmään ja ne kuvaavat kirkon läsnäolevaa väestöä. Suomalaisten syitä kirkkoon kuulumiseen sekä kirkosta eroamiseen selvitti Kirkon tutkimuskeskus 2015 osana Gallup Ecclesiastica -kyselyä.
Kuva: Matti Karppinen
Lue myös:
Kirkon jäsenmäärä nippa nappa alle 4 miljoonaa
”Kirkko on yhä Suomen suurin vapaaehtoisuuteen perustuva yhteisö”
Ilmoita asiavirheestä