Viime viikolla julkaistussa teologien koulutustarvetta ennakoivassa selvityksessä suositellaan sisäänottomäärien alentamista 10–15 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Myös koulutuksen sisällöt kaipaavat uudistamista, selvityksessä arvioidaan.
Teologian opetusta tarjoavien osastojen johtajat eivät ainakaan suoralta kädeltä ole valmiita vähentämään opiskelijoiden määrää.
…
Helsingissä ei dekaani Ismo Dunderbergin mukaan ole akuuttia tarvetta vähentää sisään otettavien opiskelijoiden määrää. Sen sijaan tiedekunnalla on kova tarve tarkastella opetuksen sisältöä suhteessa työelämän vaatimuksiin.
– Tällä hetkellä koulutus ei parhaalla mahdollisella tavalla vastaa tarpeita.
– Oli sellainen tuntuma, että työllistyminen on vaikeutunut. Siksi tähän selvitykseen lähdettiin, Dunderberg kertoo.
Hänen mukaansa sisäänottomäärien laskemisesta keskusteltaessa on muistettava myös valtionhallinnon tavoite lisätä korkeakoulupaikkojen määrää. Työllistymistarpeen ja valtionhallinnon toiveet huomioiden viime uudistuksessa teologisen tiedekunnan paikat Helsingissä säilytettiin ennallaan.
Dunderberg muistuttaa, että ei ole tiedossa, onko työllisyystilanne pysyvä vai väliaikainen.
– Teologit työllistyvät keskimäärin akateemisia paremmin ja ovat pärjänneet tilanteeseen nähden hyvin. Nuorisotyöttömyys on joka tapauksessa korkealla tasolla.
Tällä hetkellä teologiseen tiedekuntaan otetaan sisään 190 opiskelijaa pääsykokeen kautta. Dunderbergin mukaan määrä on vaihdellut välillä 170 ja 220 välillä. Tulevaisuudessa taso pysyy todennäköisesti samana.
Helsingin yliopisto on ainoa suomalainen yliopisto, jossa teologiaa on säilynyt omassa tiedekunnassaan. Dunderberg ei usko, että kymmenen prosentin vähennys heiluttaisi sen asemaa.
– Meillä on vähän opettajia suhteessa opiskelijamääriin. Teemme siis yliopiston kriteereillä hyvää tulosta, Dunderberg toteaa.
…
Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan dekaanin Markku Filppulan mukaan aloituspaikkoja ei karsita ainakaan ensi vuonna. Päätökset niistä on jo lyöty lukkoon.
Joensuuhun otetaan vuosittain 45 opiskelijaa kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen koulutusohjelmaan ja 10 opettajan koulutusohjelmaan.
– Kovin paljon alle 40 ei voida mennä, jotta opetus voidaan rakentaa järkevästi.
Hän kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi Itä-Suomen yliopistolle on määritelty kansalliseksi tehtäväksi kouluttaa ortodoksisen teologian osaajia. Sen oppiaineissa sisäänottomäärät ovat selvästi pienempiä.
Myös Filppula painottaa koulutuksen tarvetta uudistua vastaamaan paremmin yhteiskunnan tarpeita. Yliopisto onkin perustamassa uskontotieteen professuuria vuonna 2017.
– En suin päin lähtisi tekemään johtopäätöksiä vähennystarpeesta. Vaikka uskonnonopetuksen tuntimäärän väheneminen vaikuttaa työtilanteeseen, opiskelijat ovat olleet entistä halukkaampia ottamaan monipuolisia aineyhdistelmiä, jotka auttavat työllistymisessä, Filppula sanoo.
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet teologit ovat aiempien tutkimusten mukaan työllistyneet muita teologisia tiedekuntia paremmin.
Kuva: Joona Raudaskoski
Lue myös:
Selvitys: Teologian koulutuspaikkoja tulisi vähentää
Ilmoita asiavirheestä