Eduskunta käsitteli torstain täysistunnossaan lakialoitetta, joka antaisi oppilaalle vapauden valita uskonnolliseen yhdyskuntaan katsomatta, opiskeleeko hän uskontoa vai elämänkatsomustietoa. Lakialoitteen on tehnyt kansanedustaja Anna Kontula (vas). Puhemiesneuvosto kehotti, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.
Keskustelussa Kontula perusteli aloitetta näin:
– Tiettyyn kirkkoon tai uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että perhe tai opiskelija itse kannattaisi myös tämän uskonnon kouluopetusta. Siksi oikeus valita oman uskonnon ja elämänkatsomustiedon väliltä tulisi ulottaa myös perusopetukseen ja lukiolaisiin. Valinnanvapautta puoltavat perustuslain uskonnon ja omantunnon vapaus sekä syrjimättömyys uskonnon ja vakaumuksen perusteella.
Kontulan mukaan uskonnollisuus Suomessa on muuttumassa, koska ”luterilaisten osuus väestöstä on sukupolvessa romahtanut kymmenen prosenttia, mutta myös kirkkoon liittyjiä on huomattavan paljon”. Hän toteaa, että liikkuvuus uskontojen ja uskonnottomuuden välillä on lisääntynyt ja että suomalaisten uskon kohteet ovat muuttuneet.
Hän sai tukea aloitteen selvittämiselle Sdp:n kansanedustajalta Timo Harakalta ja Vihreiden kansanedustajalta Olli-Poika Parviaiselta.
Vastustusta se herätti muiden muassa Lea Mäkipään (ps) ja Sari Essayahin (kd) puheenvuoroissa.
Mäkipää totesi, että evankelis-luterilainen uskonnonopetus on mukautunut ajan mittaan ympäristön vaatimuksiin ja välittää katsomusaineena myös elämänkatsomustiedon alaan katsottuja sisältöjä.
– Ainakin minä pidän hyvin tärkeänä, että maassamme vielä on tätä kristillistä kasvatusta ihan vauvoista eläkeikään saakka, Mäkipää totesi puheenvuorossaan.
Essayah puhui myös YK:n sopimuksesta, jossa puhutaan lapsen mahdollisuudesta saada opetusta omasta uskonnostaan.
– Kun mietitään sitä, että minkä tähden kirkkoon kuuluvan lapsen tulee osallistua uskonnonopetukseen, niin sieltä taustalta löytyy YK:n sopimus, jossa taataan se, että vanhemmat saavat antaa lapsellensa oman uskonsa mukaisen opetuksen, elikkä heillä on oikeus varmistaa se, että lapset saavat sen uskonnon opetusta, jota he itse edustavat, joka on heidän oma vakaumuksensa, hän totesi täysistunnossa.
Kontula vertasi uskonnonopetusta yhteiskuntaoppiin ja nykyistä tilannetta siihen, että yhteiskuntaoppia opetettaisiin vasemmistoliittolaisille Marxin pohjalta ja kokoomuslaisille Adam Smithin pohjalta. Hän totesi myös, että taloudelliset paineet voivat olla syy uudelle yhteiselle katsomusaineelle.
Toisaalta Antero Laukkanen (kd) huomautti, että aatteellinen kehitys on myös vieraannuttanut joitakuita kristillisiin kouluihin, joita on nyt 15 ja joiden määrä on kasvamassa.
– Näiden koulujen syntymisen taustalla on se, että tämä maallistumiskehitys on niin nopeaa, ja tämä tarve ikään kuin luopua siitä, että lapset tai nuoret uskoisivat johonkin, on siellä taustalla, sen heikentäminen, ja siksi näitä maailmankatsomuksellisia kouluja syntyy. Pidän tätäkin tärkeänä, että Suomi on vapaa maa ja niille on myös tilaa syntyä, hän sanoi täysistunnossa.
Asian käsittely keskeytyi täysistunnossa, ja se jatkuu myöhempänä ajankohtana.
Kuva: Minerva Seppälä
Lue myös:
Kallioniemi: ”Uskonnolliset yhteisöt eivät ymmärrä uskonnonopetuksen tehtävää”
Opetuslautakunta siunaa yhteiset katsomustunnit Helsingissä
Ilmoita asiavirheestä