Tietoliikenneyritys Elisan voi palkintojen perusteella määritellä hyväksi työpaikaksi ja laadukkaan johtamisen yritykseksi.
– Yksi keskeinen tekijä on, että työntekijät on saatu innostettua mukaan työn ja toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Pitkäjänteinen kehittäminen on tärkeää, vaikka kyky nopeisiin muutoksiin on myös oleellista, toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila sanoo.
Hänen mukaansa olennaista on, että yrityksellä on yhteiset tavoitteet, joista työntekijöillä on selkeä käsitys.
– Ensin on Elisan tavoitteet, sitten yksiköiden ja tiimien tavoitteet ja vasta sitten yksilön tavoitteet. Tämä on tärkeysjärjestys.
Mattila puhuu oppimista ja oivaltamista tukevasta johtamisesta, jota on harjoiteltu myös virheiden kautta.
– Olemme painottaneet oppimisen kulttuuria, myös virheistä oppimisen. Vaikka juurisyiden löytyminen voi olla kivuliasta, virhe on meille yleensä lahja, koska siitä voidaan oppia.
– Toimitusjohtajana olen varmasti tehnyt virheitä. Ehkä aina en ole ymmärtänyt erityisesti muutoksissa niiden kaikkia vaikutuksia toisiin ihmisiin. Toivottavasti ajan myötä ymmärrykseni tässä suhteessa on kasvanut.
”Opettelen toimitusjohtajana olemista joka päivä”
Toimitusjohtajana Mattila kertoo opiskelevansa toimintaympäristön jatkuvaa muutosta, teknologiaa, markkinaympäristön ja kuluttajien käyttäytymistä sekä lainsäädännön muutoksia.
– Minun pitää jatkuvasti päivittää, mihin suuntaan toimintaympäristö on menossa. Vaikka olen ollut Elisan toimitusjohtaja 16 vuotta, opettelen toimitusjohtajana olemista joka päivä.
Elisa näkee yhteiskuntavastuun osana yrityksen laadukkuutta. Mattilan mukaan on tärkeää toimia vastuullisesti ja olla hyvä yhteiskunnan jäsen yrityksenä.
Elisa tukee suomalaisia nuoria eri tavoin. Se muun muassa ylläpitää digikoulua, joissa on ollut mukana yli 2 000 nuorta eri puolilta Suomea sekä tukee nuorten ShedHelsinki-musikaaliteatteria.
– Mieli ry:n kanssa Elisalla on Aidosti minä -hanke liittyen sosiaaliseen mediaan. Niin paljon hyvää kuin palvelumme tuovat, liiallisella tai kokemattomalla käytöllä voi tulla hankaluuksia.
”Ajatusjohtajuus näyttäytyy kirkossa hajanaisena”
Teuvalta Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin oleva Veli-Matti Mattila on kirkon jäsen. Oman suhteensa kirkkoon hän määrittelee tavanomaiseksi suomalaiseksi. Lapsuudenkodissa kirkossa käytiin suomalaiseen tapaan.
– Lisäksi minulla on vahva partiotausta ja sitä kautta syntynyt arvopohja. Suomessa partio on perinteisesti ollut lähellä kirkkoa, vaikka onkin moniarvoinen yhteisö.
Mattila sanoo, ettei ole asiantuntija kirkon johtamisen suhteen, mutta suostuu arvioimaan sitä ”vähäisellä näkemyksellä ja tiedolla”.
– Kirkossa on vahva kyky johtaa paikallisia yhteisöjä eli seurakuntia. Ehkä ulospäin näyttää siltä, että paikallisella tasolla johtaminen on vahvempaa kuin kokonais organisaation johtaminen.
– Yhteiskunnallisiin asioihin liittyvä ajatusjohtajuus näyttäytyy kirkossa hajanaisena ja henkilöityy joihinkin persooniin, hän jatkaa.
Veli-Matti Mattila korostaa sitä, että kirkolla on ollut paljon annettavaa ja on jatkossakin jäsenkadosta huolimatta.
– En tahdo olla päsmäröimässä, mutta kyllä uskon, että jäsenkatoa voi välttää, kun entistä paremmin seurakuntatasolla ymmärretään ihmisten tämän päivän todellisuus ja ajatusjohtajuutta vahvistetaan yhtenäistämällä.
Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila osallistuu Kirkkopalvelujen järjestämään Kirkon johtamisforumiin torstaina 16.1. Mattilan kanssa keskustelevat arkkipiispa Tapio Luoma ja Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Kirkkopalvelut on Kotimaata kustantavan Kotimaa Oy:n suurin omistaja.
Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.