Turkin korkein hallinto-oikeus on kuullut asianajajia, jotka edustavat Hagia Sofian moskeijaksi muuttamista vaativaa ryhmää ja ilmoittaa päätöksensä 17. heinäkuuta mennessä. Asiasta kertoo Hürriyet Daily News. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä odotettiin jo 2.7. mutta se päätti viivyttää ilmoitusta ratkaisustaan. BBC:n tietojen mukaan kuuleminen kesti 17 minuuttia.
Hagia Sofian moskeijaksi muuttamista vaativaa ryhmä haluaa korkeimman hallinto-oikeuden kumoavan vuonna 1934 tehdyn säädöksen, jolla pyhäköstä tehtiin museo.
Istanbulissa sijaitseva Hagia Sofia on UNESCON maailmanperintökohde. Se on Turkin merkittävimpiä turistikohteita.
Vuonna 537 valmistunut Hagia Sofia oli alkujaan kirkko ja itäisen kristikunnan keskipiste lähes tuhannen vuotta. Sitä pidetään bysanttilaisen rakennustaiteen mestariteoksena ja etenkin sen pääkupolin valtavat mittasuhteet ovat hämmästyttävät.
Moskeijaksi Hagia Sofia muutettiin vuonna 1453, kun ottomaanit valloittivat silloisen Konstantinopolin, nykyisen Istanbulin. Vuonna 1934 siitä tehtiin museo.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan otti Hagia Sofian muuttamisen moskeijaksi esiin viime vuonna vaalikampanjassaan ja on useiden lähteiden mukaan ajanut asiaa innokkaasti. Hürriyet Daily Newsin mukaan Erdoganin hallitus on heti valmiina tarttumaan toimeen ja järjestämään Hagia Sofiassa rukouksen, kun korkein hallinto-oikeus ilmoittaa päätöksestään.
Rakennuksen muuttamisesta milloin moskeijaksi, milloin yleiseksi palvontapaikaksi on tehty ehdotuksia vuosien varrella aiemminkin. Lokakuussa 2010 Kotimaa kertoi, että Turkin hallituksen uskontovirastossa työskentelevä professori Mehmet Akif Aydýn esitti Zaman-lehdessä Hagian Sofian avaamista sekä kristittyjen että muslimien uskonnollisia menoja varten. Helsingin Sanomat puolestaan uutisoi 2014, että marraskuussa 2013 Turkin silloinen varapääministeri Bülent Arinc esitti museon muuttamista moskeijaksi.
Nyt keskustelu Hagia Sofiasta on kiihtynyt Turkissa niin sisäisesti kuin suhteessa ulkomaailmaan, sillä 29. toukokuuta Turkin juhlistaessa Konstantinopolin valloituksen 567-vuotisjuhlaa imaami resitoi ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin Hagia Sofiassa katkelmia Koraanista.
Konstantinopolin patriarkka Bartolomeus I on rohkaissut Turkkia pitämään Hagia Sofian museona. Hän epäilee, että rakennuksen muuttaminen moskeijaksi ”kääntäisi miljoonat kristityt kaikkialla maailmassa islamia vastaan”.
Armenian ortodoksisen kirkon patriarkka Sahak II sen sijaan on tviitannut kannattavansa ajatusta Hagia Sofian palauttamisesta palvontapaikaksi.
”Hagia Sofia on rakennettu 10 000 hengen työvoimalla. Se on käynyt läpi lukuisia remontteja ja niiden kaikkien tarkoituksena on ollut säilyttää se palvontapaikkana, ei museona”, patriarkka kirjoitti ja huomautti Hagia Sofian olevan niin tilava, että sinne mahtuisi oma paikka myös kristityille.
Hagia Sofian tieteellisessä komiteassa 25 vuotta työskennellyt konservointiarkkitehti Zeyneb Ahunbay toteaa New York Timesille pitävänsä tärkeänä, että Hagia Sofia säilyy kulttuuriaarteena.
– Paras tapaa säilyttää se ja esitellä sitä, on pitää se museona, Ahunbay sanoo.
Suurta huolta on herättänyt se, mitä tapahtuu Hagia Sofian korvaamattoman arvokkaille Kristusta, Neitsyt Mariaa, Johannes Kastajaa ja keisarillisia hahmoja esittäville mosaiikeille, jos rakennuksesta tulee moskeija.
Kuva: Freija Özcan. Hagia Sofia.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.