Helsingin piispa Teemu Laajasalo kommentoi tuoreeltaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä, jolla se kumosi sateenkaariparin vihkineen papin saaman rangaistuksen. Päätös koski oululaisen papin Árpád Kovácsin toimittamaa vihkimistä ja Oulun tuomiokapitulin siitä antamaa rangaistusta. Uutisen päätöksestä voi lukea täältä.
Laajasalo julkaisi maanantai-iltana Facebookissa päivityksen, jossa hän sanoi toivoneensa yli 20 vuotta, että kaikki parit saisivat mahdollisuuden kirkkovihkimiseen ja että päätös asiasta voitaisiin tehdä kirkossa ja yhdessä.
Laajasalo totesi, että avioliittolain muutosta voi tarkastella juridisena, hallinnollisena tai kirkkopoliittisena asiana.
”Itse toivon, että ensisijaisesti näkisimme sen teologisena kysymyksenä – Jumalan hyvää tahtoa, ihmisiä ja heidän elämänsä rakkautta koskevana kysymyksenä. Ajatukseni ovat tänään kaikkien niiden luona, joiden rakkauden, parisuhteen ja avioliiton toiveet eivät ole vuosikymmenien ja vuosisatojen aikana toteutuneet. Tämä päivä luokoon toivoa tulevasta”, hän kirjoitti.
Laajasalo huomautti, että kirkolla on laaja autonomia, ja jatkoi pitävänsä erittäin huonona, jos kirkko ei pysty ratkaisemaan asiaa itse.
”Kirkolliskokous on antanut piispainkokoukselle tehtäväksi etsiä asiassa nimenomaisesti ratkaisua. On selvää, että tämä hallinto-oikeuden päätös lisää entisestään tarvetta nopealle käsittelylle mahdollisesta jatkoprosessista riippumatta”, Laajasalo kirjoitti.
Hän sanoi ottavansa asian esille myös Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin kollegiossa.
Piispainkokouksen saamalla tehtävällä Laajasalo viittaa päätökseen, jonka kirkolliskokous teki toukokuussa 2018. Kirkolliskokous ei hyväksynyt tuolloin kirkon avioliittokäsityksen laajentamista, vaan heitti asian kompromissina piispainkokoukselle jatkovalmistelua varten.
Arkkipiispa Tapio Luomalta kysyttiin asian etenemisestä viime kuussa Kirkkohallituksen kyselytunnilla kirkolliskokouksessa. Luoma sanoi, että asiaa ei ole vielä otettu piispainkokouksen käsittelyyn, mutta piispojen epävirallisissa neuvotteluissa asiasta on keskusteltu säännöllisesti ja ”itse asiassa varsin paljon”.
”Näin olemme halunneet nivoa myös uusimmat piispakunnan jäsenet mukaan tähän yhteiseen prosessiin, sillä prosessista piispojen kesken juuri on kysymys. Tavoitteena on hahmotella, millaisin näkökohdin kirkolliskokouksen pyyntö on tuotavissa piispainkokouksen käsittelyyn”, Luoma vastasi.
Kuva: Pasi Leino. Helsingin piispa Teemu Laajasalo kirkolliskokouksessa keväällä 2019.
Lue myös:
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.