Helsingin synagogan edustalla oleva aita peittyi maanantai-iltana sankkaan kukkamereen. Helsingin ortodoksinuorten aloitteesta järjestetty kukitus keräsi paikalle noin 200 ihmistä. Juutalaisten ja kristittyjen lisäksi synagogan eteen oli kerääntynyt muslimeita osoittamaan solidaarisuuttaan.
Tilaisuudella haluttiin tukea Suomen juutalaisyhteisöä, joka on joutunut lisääntyvän ilkivallan ja hyökkäysten kohteeksi. Viimeksi 9.–10.11. Helsingin synagogaa töhrittiin ja sen ympäristöön liimattiin Saksan kansallissosialistien juutalaisvainoista muistuttavia tarroja. Samana ajankohtana vuonna 1938 natsit toteuttivat rajun väkivallan aallon juutalaisia vastaan. Kyseinen kristalliyö ennakoi juutalaisten kansanmurhaa.
{kuva_0475ba35-40f8-4d1f-bb71-7ed4e6dc53f6}
Suomen valtiovallan tervehdyksen synagogan kukitustilaisuudessa esitti ulkoministeri Pekka Haavisto. Hän piti arvokkaana, että tavalliset ihmiset ovat toimineet vastauksena juutalaisyhteisöön kohdistuneisiin hyökkäyksiin.
– Suomi on maa, jossa ei ole tilaa minkäänlaiselle antisemitismille tai uskontojen vastaisuudelle, uhkaamiselle, pilkalle tai vihapuheelle. On tärkeää, että sellaiseen reagoidaan nopeasti. Tämä tilaisuus on hyvin näyttävä osoitus siitä, että suomalaiset eivät hyväksy uskontojenvastaisuutta, jonka kohteeksi Helsingin synagoga, juutalainen seurakunta ja Israelin suurlähetystö ovat joutuneet.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan monikulttuurisen työn pappi, isä Heikki Huttunen iloitsi puheessaan siitä, että niin moni innostui tempauksesta. Hänen mukaansa neljän kukkakaupan lahjoittamat kukat kertovat siitä, millaisia ihmiset haluaisivat keskinäisten suhteidemme olevan.
– Meitä on tässä koolla helsinkiläisiä, suomalaisia, kristittyjä, muslimeita, juutalaisia sekä ihmisiä ilman uskonnollista taustaa. Aidan kukittamalla reagoimme yhdessä vihaan ja törkyyn.
{kuva_fc5912ea-80c8-4332-b993-1fd206d3b11b}
Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik huomautti puheessaan, että ilkivallan tekijöitä oli vain vähän. Synagogan eteen puolestaan saapui suuri joukko erilaisia ihmisiä.
– Maailmassa on paljon enemmän hyvää kuin huonoa.
Nadbornikin mukaan ongelma piilee siinä, että hyvät teot ovat useimmiten hiljaisia mutta iljettävä ja vihainen toiminta äänekästä.
– Me tavalliset ihmiset olemmekin tärkeän kysymyksen ääressä. Kun kohtaamme negatiivisia tekoja, niin miten toimimme? Itse ajattelen niin, että ratkaisevia ovat käytännön ystävyyden teot. Jos jotakin meitä kohtaan tehdään vääryyttä, kaikkien tulisi reagoida. Jos emme toimi, kuka sitten reagoi, kun tulee meidän vuoromme?
Yksi lukuisista synagogan aidan kukittajista oli Maria Mountraki. Helsingin ortodoksisen seurakunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja oli vaikuttunut tapahtumasta.
– On rohkaisevaa, että koolla on näin paljon ihmisiä. Emme halua Suomeen hyökkäyksiä kirkkoja, uskontoja tai rotuja vastaan. Kristalliyön tapahtumat olivatkin minulle kuin shokki. Miten sellaista voi meillä tapahtua?
{kuva_f0d366fc-9853-4084-9c84-95fbcbafa9ae}
Kuvat: Vesa Keinonen
Lue myös:
Ortodoksinuoret kukittavat Helsingin synagogan aidan myötätunnon osoituksena
Tutkimus: Moni eurooppalainen juutalainen tuntee turvattomuutta
Antisemitismin tutkija: Juutalaisvastaisuus ei ole vain menneisyyden ilmiö
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.