Helsinki-Vantaan lentokentällä vietettiin tänään tiistaina 24.1. uuden hiljaisen huoneen avajaisia. Uusi tila on varattu yksinomaan rauhoittumiselle, rukoilemiselle, meditoimiselle tai hiljentymiselle. Huoneen avasivat Helsingin piispa Teemu Laajasalo ja lentoasemajohtaja Ulla Lettijeff.
”Todellista käytännön uskontodialogia”
Huone syntyi Vantaan seurakuntien lentokenttätyön hankkeen yhtenä tuloksena yhteistyössä Finavian kanssa. Lentokenttätyön hankeasiantuntija Hanna Similä Vantaan seurakunnista osallistui tilan suunnitteluun.
Similä kertoo vierailleensa yli kahdessakymmenessä hiljaisessa tilassa ja lentokenttäkappelissa syventyessään aiheeseen. Similän havainnon mukaan tiloja hallinnoivat usein kristityt, mutta niitä käyttävät enimmäkseen muslimit ja juutalaiset.
– Uskonnonvapauden satavuotisjuhlavuonna tällainen yhteistyö on tärkeää. Se, että ihmiset rukoilevat samassa tilassa, on todellista käytännön uskontodialogia.
Välitön uskontodialogi toteutui hienosti vastaavissa huoneissa maailmalla. Amsterdamissa Similä näki, kuinka hiljaisen tilan yhdessä nurkassa rukoili rabbi, toisessa joogasi z-sukupolven edustaja ja penkillä kolmas matkustaja luki Raamattua.
Tila on suunniteltu vastaamaan kaikkien uskontokuntien tarpeita
Selvittäessään tilaan liittyviä tarpeita ja odotuksia Similä oli tiiviissä yhteistyössä eri uskontokuntien edustajien kanssa. Myös lentoasemapappien verkostosta oli suurta apua.
– Tila on suunniteltu vastaamaan kaikkien uskontokuntien tarpeita.
Similän mukaan tila on rakennettu mahdollisimman inklusiiviseksi. Käytännössä se tarkoittaa, että tilassa ei ole minkään uskonnon symboleja, ihmisten tai eläinten kuvia.
– Aluetta kutsutaan Olohuonemajaksi, joka jakautuu kolmeen tilaan. Yksi niistä on tarkoitettu erityisesti rukoilemista varten. Sieltä löytyy penkki, jolla voi rukoilla vierekkäin, sekä esimerkiksi rukousmattoja.
Uskontojen moninaisuuden huomioiminen keräsi kiitosta
Eri uskontokuntien edustajat vaikuttivat tyytyväisiltä lopputulokseen. Suomen Buddhalaisen Unionin puheenjohtaja Irma Rinne kertoi Kotimaalle iloitsevansa tilan virikkeellisyydestä.
– Olen iloinen, että alueelta löytyi myös tila, joka mahdollistaa joogaamisen. Jumppaohjeineen ja istuintyynyineen tila rohkaisee kokeilemaan!
USKOT-foorumin puheenjohtaja Pia Jardi piti hiljaista huonetta erinomaisena rukouspaikkana. Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik kehui tilaa hienoimmaksi näkemäkseen rukoustilaksi, mihin on lentokentillä törmännyt. Nadbornikin mukaan tyylikäs tila kutsuu matkustajaa luokseen, vaikka ei juuri sillä hetkellä haluaisikaan hiljentyä.
Suomen katolisen kirkon opetusjohtaja Osmo Vartiainen piti tilan inklusiivista luonnetta hyvänä ajatuksena.
– Tässä on oltu ajan hermolla ja huomioitu hyvällä tapaa uskontojen moninaisuuden kasvaminen Suomessa.
Myös ortodoksista kirkkoa edustanut isä Mikael Sundkvist oli tyytyväinen tilan estetiikkaan. Tasapainottelu symbolittomuuden ja rukoukselle sopivan tilan välillä mietitytti häntä, mutta hän uskoo rukoilijoiden kyllä löytävän tilan. Arkkitehtuuriset ratkaisut keräsivät kiitosta myös Suomen Bahá’í-yhteisön edustaja Melody Karviselta, joka oli erityisen innoissaan runsaasta puun käytöstä ja tilaan siivilöityvästä valosta.
Vapautta, vieraanvaraisuutta ja välittämistä
Piispa Laajasalo kertoi puheenvuorossaan tilan edustavan vapautta, vieraanvaraisuutta ja välittämistä. Laajasalon mukaan tila avattiin sopivasti uskonnonvapauden satavuotisjuhlavuonna ja hän muistutti sen edustavan uskonnonvapautta.
Seuraavaksi Laajasalo viittasi lentoasemajohtaja Lettijeffin puheenvuoroon muistuttaen, että lentoasema on monelle ensimmäinen ja viimeinen asia, jonka he Suomesta näkevät. Siksi hiljaisen huoneen uskontodialogia edistävä luonne on vierailijalle tärkeä viesti.
Ihmiset palaavat maailmalta ja lähtevät matkaan hyvin erilaisien tuntojen kera. Laajasalon mukaan hiljaisen huone antaa myös vaikeissa tilanteissa oleville ihmisille tärkeän viestin välittämisestä.
Kotimaalle Laajasalo korosti olevansa ylpeä siitä, että Finavialta ja Vantaan seurakunnilta löytyi hankkeeseen vaadittua visionäärisyyttä.
– Uskonnonvapauden juhlavuoden kannalta on hienoa, että uskonto saa näkyä. Aikana, jolloin ollaan toisinaan sokeita uskonnon merkitykselle, pidän tätä erityisen hienona.
Ihminen ei jätä uskonnollisuutta kotiin matkalle lähtiessään
Finavian matkustajapalveluiden yksikön päällikkö Hanna Hämäläinen kertoo Finaviankin olevan innoissaan.
– Ensimmäinen hiljainen tila avattiin Helsinki-Vantaalle jo 1986, mutta uudistusten vuoksi se suljettiin 2009. Olemme iloisia, että tähänkin tarpeeseen pystytään taas vastaamaan.
Hämäläisen mukaan tilalle on kysyntää. Tiedusteluja on vuosien varrella tullut säännöllisesti. Tutkimusten mukaan esimerkiksi pyhiinvaellusten suosio on kasvussa.
– Moni kaipaa tilaa hiljentymiselle. Tilalla halutaan palvella matkustajien lisäksi myös lentoasemayhteisöä.
Yhteentörmäysten välttämiseksi tilassa on selkeät toimintaohjeet. Hanna Similän mukaan ohjeissa neuvotaan huomioimaan muut tilan käyttäjät sekä antamaan tilaa kanssamatkustajille.
– Koska Helsinki-Vantaa on tärkeä risteysasema Aasian lennoilla, selvitimme erityisesti aasialaisten erityistarpeita hiljentymiseen liittyen. Pian kävi selväksi, että erityisen tärkeää on tietää mitä tilassa kävijältä odotetaan – mikä on etiketti. Ohjeistus luo turvallisuutta.
Oppilaitosten hiljaisiin tiloihin tutustunut Similä kertoo, että vaikka huoneesta ei hengellisyyttä hakisikaan, tarjoaa se myös aivoille paikan levätä.
– Rauhallinen tila, hiljaisuus ja aikahan ovat tulevaisuuden ylellisyysvyöhykkeitä. Tila on kallista ja siksikin tämä on arvovalintana hieno.
Similä pitää kiinnostavana sitä, miten uskonnollisuus ilmenee lentokentilläkin.
– Ei ihminen jätä uskonnollisuutta kotiin matkalle lähtiessään. Arvot ja uskomukset pakataan mukaan ja joskus ne matkalla korostuvat entisestään.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä