Kehitysyhteistyön määrärahojen leikkauksilla on merkittävä vaikutus kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen talouteen.
Ulkoministeriön varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja leikataan 300 miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta lähtien. Lisäksi päästökaupasta saadut tulot ohjataan jatkossa muualle. Ensi vuodeksi kehitysyhteistyöhön oli ennen leikkausta budjetoitu 815 miljoonaa euroa.
Kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen kertoo, että ennakkotietojen mukaan leikkaukset ovat 30–40 prosentin luokkaa. Järjestöillä ei ole vielä tarkkaa tietoa siitä, miten leikkaukset kohdentuvat, mutta niiden vaikutukset ovat joka tapauksessa merkittäviä.
– Lienee sanomattakin selvää, että kun puhutaan tämän mittaluokan leikkauksista, ei mennä enää millään juustohöylällä, Lappalainen sanoo.
Suomen Lähetysseuran varatoiminnanjohtaja Rolf Steffansson kertoo, että Lähetysseura on budjetoinut ensi vuodeksi 8,5 miljoonaa ulkoministeriön rahaa. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa tuesta menetetään, mutta Steffanssonin valistunut arvaus on 40 prosenttia.
Kehitysyhteistyöjärjestöissä ollaan huolissaan leikkausten vaikutuksista pitkäjänteiseen ja sitoutuneeseen kehitysyhteistyöhön.
– Suomen Lähetysseuralla on 3–5 vuoden yhteistyösopimuksia kirkkojen vammaistyön, naistyön ja ruokatuotannon kanssa. Jos leikkaukset iskevät täysimääräisesti ensi vuoden alusta, sillä on katastrofaalisia vaikutuksia. Jo saavutetuissa tuloksissa otetaan takapakkia, Steffansson sanoo.
Torstaina 11. kesäkuuta ilmestyvässä Kotimaa-lehdessä leikkauksia kommentoivat myös Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg sekä kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka.
Ilmoita asiavirheestä