Vain 59 prosenttia kanttoreista ja 41 prosenttia papeista pitää jumalanpalvelusta erittäin tärkeänä työtehtävänä. Näin kertoo tänään 27.9. julkistettu jumalanpalvelusbarometri, joka on nyt ensimmäinen laatuaan. Jumalanpalveluksista tällaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty.
– Se että tehdään barometri, on osoitus siitä, että jotain on itsestäänselvästi muuttunut, kirkkotilojen ja jumalanpalveluselämän kehittämisen asiantuntija Mika KT Pajunen totesi julkistamisseminaarissa.
Pajunen on yksi barometristä tehdyn tutkimusjulkaisun Kohti merkityksellisyyttä, kiinni perinteessä toimittajista Kirkkohallituksen asiantuntijoiden Terhi Paanasen ja Kari Latvuksen ohella.
Julkaisuun artikkelin kirjoittanut Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä totesi omassa esityksessään, että jumalanpalveluksen merkitys työtehtävänä on vähentynyt viimeisten neljän vuoden aikana selkeästi. Vielä 2014 kanttoreista 87 prosenttia ja papeista 73 prosenttia piti sitä erittäin tärkeänä.
– Koronapandemialla ja kokoontumisrajoituksilla on ollut vaikutusta itseymmärrykseen omasta työstä, mutta lasku on alkanut jo aiemmin ja muitakin tekijöitä on, Tervo-Niemelä analysoi.
Hänen mukaansa seurakuntalaisten odotukset kirkolta ovat muuttuneet ja samalla pappien ja kanttorien työorientaatio on suuntautunut julistuksellisuudesta sielunhoidollisuuteen. Lisäksi kirkon työntekijöiden oman hengellisen elämän hoitaminen on heikentynyt. Se taas on heikentänyt myös työhyvinvointia, ja työuupumus on lisääntynyt.
– Seurakunnan johdolla ja yleisellä ilmapiirillä on suhteessa jumalanpalvelukseen merkitystä myös yksilön kannalta, Tervo-Niemelä kuitenkin totesi.
Siellä, missä jumalanpalveluselämää pidettiin laajemmin seurakuntaelämän keskuksena, vajaa puolet ja kolme neljästä kanttorista piti jumalanpalvelusta erittäin tärkeänä.
Tutkimus jumalanpalveluksen merkityksellisyydestä osoitti myös, että työntekijöiden osallistuminen jumalanpalveluksiin omalla ajalla tuki heidän hyvinvointiaan.
– Vähäinen osallistuminen taas on yhteydessä kyynistymiseen ja vähäiseen työlle omistautumiseen, Tervo-Niemelä kertoi.
Papeista enää 41 prosenttia piti jumalanpalvelusta henkilökohtaisesti merkityksellisenä, kanttoreista taas 46 prosenttia.
KIRKON KASVATUKSEN alan työntekijöiden kohdalla tilanne näyttäytyy vielä huonompana. Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkijoiden Jouko Porkan ja Minna Valtosen tutkimuksen mukaan jumalanpalveluksen koki henkilökohtaisesti tärkeänä 31 prosenttia kasvatuksen alan teologeista, 15 prosenttia nuorisotyöntekijöistä, 16 prosenttia varhaiskasvatuksenohjaajista ja 10 prosenttia lastenohjaajista. Kasvatuksen työntekijöiden kokemukseen vaikutti Porkan ja Valtosen mukaan se, että he eivät kokeneet voivansa vaikuttaa mitenkään jumalanpalveluselämään.
– On jumalanpalvelusten ydinryhmä, joka on sisäistänyt kulttuurin ja kielen ja saavuttanut seurakunnan täysjäsenyyden. Se tukee tradition jatkuvuutta, Valtonen luonnehti.
– Ydinporukka pitää kaiken entisellään, koska se on heille hyvä, Porkka totesi.
Porkka ja Valtonen päivittelivätkin, että kun jumalanpalveluksia pitäisi toteuttaa yhdessä seurakuntalaisten kanssa, ei niitä toteuteta yhdessä myöskään toisten työntekijöiden kanssa.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Jumalanpalveluksen merkitys kirkon työntekijöille on vähentynyt selvästi ja samalla työhyvinvointi on heikentynyt
Ilmoita asiavirheestä