Suomalaisen parlamentaarisen kulttuurin lähtöoletus ei ole tori vaan kirkko, väittää kansanedustaja Anna Kontula (vas.). Hänen mukaansa eduskunnan kulttuuri, jossa suojellaan vahvasti instituution arvovaltaa, periytyy vanhasta kirkkokulttuurista. Siihen kuuluu auktoriteettien kuuntelu toisin kuin antiikin Kreikassa, missä demokratian periaatteet luotiin torilla pidettävissä kansankokouksissa.
Kontula esitti vertauksensa toimittajille suunnatussa tilaisuudessa, joka järjestettiin eduskunnassa viime viikolla. Sosiologi Kontula on käsitellyt eduskuntaa yhteisönä laajemmin viime vuonna julkaistussa kirjassaan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä. Siinä hän ei kuitenkaan kirjoita eduskunnan kulttuurista kirkkovertauksin.
Kontulan mukaan eduskunnan täysistuntosalin tilallinen järjestys on kopioitu kirkosta. Edessä oleva koroke on kuin alttari, jonne astuvat seurakunnan paimenet, eduskunnan tapauksessa puhemiehet.
– Sitten on sali, jonne kirkkokansa järjestäytyy. Mitä arvokkaammassa asemassa on, sitä edempänä ja keskemmällä saa istua, Kontula kommentoi.
Hän viittaa siihen, että eduskuntaryhmät jakavat täysistuntosalin istumapaikat pitkälti senioriteetin perusteella: kokeneet kansanedustajat saavat parhaat paikat.
Täysistuntosalin lehterille puolestaan sijoitetaan Kontulan mukaan seurakunnan yhteydestä suljetut tai ne, jotka eivät ole siihen koskaan kuuluneet, toisin sanoen toimittajat ja kansalaiset.
Kontula huomauttaa Kotimaa24:lle, että samoja tilallisia elementtejä on myös muiden maiden parlamenteissa.
– Uskonto on perinteisesti ollut länsimaisessa kulttuurissa pyhän ja arvokkaan ajatuksellinen malli, joka toistuu kaikkialla, missä halutaan symboloida pyhää ja arvokasta. Kuitenkin Suomen parlamentissa tilan arkkitehtuuri yhdistettynä sen sääntöihin ja kulttuuriin tekee siitä niin vahvasti luterilaisen messun jatkeen.
Kontulan mielestä kirkollinen perinne näkyy siinäkin, että eduskunnassa yksi puhuu ja muut kuuntelevat. Puheenvuorojen määrällä arvioidaan kansanedustajan ahkeruutta ja onnistumista. Monissa muissa maissa parlamentti sen sijaan mielletään nykyäänkin enemmän toriksi kuin kirkoksi, Kontula toteaa. Ytimessä ovat väittely ja välihuudot, ei auktoriteettien harras kuuntelu.
Kontulan mukaan eduskunnassa tällä hetkellä vallitseva kulttuuri estää suomalaista demokratiaa nousemasta sille tasolle, jolla sen länsimaisessa yhteiskunnassa pitäisi olla. Nykytilanne ei tuota väittelyä, jossa eri näkemyksiä koeteltaisiin ja jalostettaisiin toisiaan vasten.
– Keskustelun taso on aika heikko eikä se pääse kehittymään, koska sillä ei ole paikkoja, missä kehittyä.
Kuva: Jukka Granström
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.