Koronaepidemia on vaikuttanut eri tavoin kirkkokuntien toimintaan Suomessa.
Suomen ortodoksisessa kirkossa papit ovat toimittaneet ilman seurakuntaa jumalanpalveluksia, joita on lähetetty verkossa. Hallituksen päätös sallia kesäkuun alusta 50:n tai jopa 500 henkilön uskonnolliset tilaisuudet ei todennäköisesti heti muuta ortodoksien linjausta. Kirkot on suljettu seurakuntalaisilta 31.7. saakka. Uskonnollisten tapahtumien henkilörajoituksista voit lukea lisää täältä.
– Useimmat meidän kirkoistamme ovat pieniä, eikä edes 50 hengen jumalanpalveluksia ole mahdollista järjestää turvavälein. Monin paikoin sisään mahtuisi vain 20–30 ihmistä. Osa jouduttaisin käännyttämään ovelta, eikä se ole mielekästä, sanoo Suomen ortodoksisen kirkon tiedottaja Maria Hattunen.
Kirkkojen pitämistä kiinni perustellaan myös sillä, että palvelusten avaaminen vain pienelle joukolle kerrallaan asettaisi seurakuntalaiset epätasa-arvoiseen asemaan.
– Tämän vuoksi suosimme tässä tilanteessa ulkona järjestettäviä palveluksia ja muita tilaisuuksia, Hattunen sanoo.
Hän huomauttaa, että ortodoksiseen perinteeseen kuuluu muutenkin ulkona järjestettäviä tilaisuuksia, kuten ristisaatot. Myös pienten pyhäkköjen praasniekat laajenevat usein pihoille.
– Olemme nähneet ulkona pidetyt tilaisuudet myös osana lähetystehtävää. Kirkko ei ole vain seinien sisällä, vaan se tuodaan ulos ihmisten luokse siellä, missä se on turvallista. Näin toimittiin esimerkiksi viime viikolla Helsingissä, jossa järjestettiin ristisaatto kolmen sairaalan piha-alueille.
Paineet kirkkojen avaamiseksi ovat kuitenkin kovat. Pyhäköiden avaamisella nähdään myös laajempaa symbolista merkitystä.
– Mutta ei Uspenskin katedraalikaan niin suuri ole, että sinne mahtuisi turvavälit huomioiden kovin suurta joukkoa, Hattunen sanoo.
Ortodoksisessa kirkossa on pyritty ainakin toistaiseksi koko kirkkoa koskeviin linjauksiin, eikä vastuuta koronarajoitusten avaamisesta siirretä kirkkoherroille paikallisesti. Suomen ortodoksisessa kirkossa on 21 seurakuntaa.
Katoliset arkimessut avautuivat jo
Myös Suomen katolisissa kirkoissa on korona-aikana vietetty messuja, mutta ilman seurakuntaa. Seurakuntalaiset on muodollisesti myös vapautettu velvollisuudesta osallistua sunnuntaimessuun.
– Sen sijaa arkimessuissa voi 11.5. lähtien olla enimmillään kymmenen seurakuntalaista, kertoo Katolisen tiedotuskeskuksen viestintäjohtaja Marko Tervaportti ja viittaa hiippakunnan asiainhoitajan kirjeeseen.
Kesäkuun alussa katolisissa kirkoissa aletaan viettää messuja, joihin voi tulla 50 seurakuntalaista. Jos alueviranomaiset antavat mahdollisuuden järjestää 500 henkilön tilaisuuksia, katolilaisten tilanne helpottuu varsinkin Helsingissä, Turussa ja Tampereella.
– Normaalisti 50 hengen tilaisuudet eivät ole pienille seurakunnille ongelma, mutta Helsingissä ja muissakin isoissa kaupungeissa paineita on suuremmalle joukolle. Isoissa seurakunnissa pystytään onneksi myös järjestämään useita messuja päivässä. Lisäksi seurakuntasali voitaisiin ihan hyvin ottaa käyttöön, jolloin osa seurakunnasta voi seurata messua sieltä käsin. Sinne voitaisiin myös tulla jakamaan ehtoollista, Tervaportti sanoo.
Hän toteaa, että koronaviruksen aiheuttamilla rajoituksilla on taloudellinen vaikutus katoliseen kirkkoon Suomessa. Kolehdit ovat seurakunnille merkittävä tulonlähde.
– Kun ei ole messuja, ei ole myöskään kolehtituloja.
Katolisen kirkon kahdeksan seurakunnan kirkot ovat korona-ajan olleet avoinna rukousta varten.
Helluntaiseurakunnissa nopea digiloikka
Suomen Helluntaikirkkoon kuuluu 80 seurakuntaa. Ne edustavat jäsenmäärältään kahta kolmasosaa helluntailiikkeen jäsenistä. Kaikkiaan helluntaiseurakuntia on 240.
– Kun kokoontumisrajoitukset tulivat, siirsimme toimintamme verkkoon yhdellä digiloikalla. Monilla seurakunnilla oli siihen jo hyvät valmiudet olemassa. Verkosta löytyy jumalanpalvelusten lisäksi toimintaa lapsille ja nuorille. Siellä on myös rukouskokouksia ja raamattutunteja, luettelee Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen.
Matikaisen mukaan helluntailiikkeessä seurataan tarkasti viranomaisten suosituksia. Vaikka 500 hengen tilaisuudet sallittaisiin, asian kanssa ei hoppuilla.
– Olemme jo peruneet kaikki kesän isot tapahtumat ja leirit. Emme ole kiireellä järjestämässä isoja tilaisuuksia, vaan seuraamme tilanteen kehittymistä. Ei ole syytä olla välinpitämätön tai uhmakas.
Isoilla helluntaiseurakunnilla on Matikaisen mukaan hyvät koneistot tuottaa striimauksia ja videotallenteita.
– Pienissä seurakunnissa kehotetaankin seurakuntalaisia seuraamaan isojen tuottamaa sisältöä. Omat voimavarat keskitetään seurakuntaisten tavoittamiseen ja ihmisten kohtaamiseen.
Kuva: Olli Seppälä. Ortodoksinen Uspenskin katedraali Helsingissä.
Lue myös:
Ministeriön näkemys: Kirkkoa koskee mahdollisuus alle 500 hengen yleisötilaisuuksien järjestämiseen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.