Vielä on epävarmaa, mitä kaikkea Venäjän hyökkäys Ukrainaan kirkkojen ja erityisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kannalta tulee merkitsemään, arkkipiispa Tapio Luoma arvioi.
Ensi vaiheessa sota tarkoittaa Luoman mukaan joka tapauksessa huolta Ukrainan suunnalla kehittyvästä humanitaarisesta kriisistä.
– Tilanne on akuutti. Hahmotamme tilannekuvaa ja tarvittavia toimenpiteitä. Näemme nyt suuren kehittymässä olevan humanitaarisen hädän, ja siihen kirkkojen on vastattava. Siksi avustusjärjestöjen työ on nyt kirkkojen näkökulmasta keskeistä, meidän kirkkomme tapauksessa erityisesti Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran, mutta tietysti muidenkin järjestöjen.
Ukrainan tilanne on nopeasti herättänyt koko Euroopan auttamaan. Ekumeeniset järjestöt ovat tuominneet Venäjän hyökkäyksen ja kehottavat helpottamaan humanitaarista kriisiä. Arkkipiispa kertoo, ettei toistaiseksi ole ollut yhteydessä esimerkiksi Ruotsin tai Baltian maiden kirkkojen johtajiin.
Luoma arvioi, että sodan aiheuttamat kehityskulut vaikuttavat epäilemättä myös Suomen kirkon johdon toimintaan.
– Iso kysymys on, miten tämä vaikuttaa kansainväliseen ekumeeniseen kenttään.
Luoma pitää hyvänä sitä, että ortodoksinen maailma on ottanut kantaa.
– Esimerkiksi juuri Ukrainasta on tullut vetoomuksia, että Venäjän ortodoksinen kirkko pyrkisi vaikuttamaan sodan lopettamiseen.
Suomen ortodoksisen kirkon piispat ovat tuominneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.
Tuleeko luterilaisilta piispoilta samankaltainen julkilausuma?
– Olemme vetoamassa rauhan puolesta ja Ukrainan auttamiseksi paastonajan viestissämme.
”Tämä sota on ihmisyyden koeponnistus”
Toistaiseksi kirkon johto ei ole keskustellut tilanteesta ulkoministeriön kanssa.
– Siellä on nyt kädet täynnä työtä. Mutta toivon, että pääsisimme keskustelemaan tilanteesta myös ministeriön kanssa. Haluamme tukeutua sen tietoihin ja analyysiin.
Luoma kertoo itse seuraavansa tilannetta lähinnä Twitterin kautta suomalaisista uutiskanavista. Hän seuraa myös television uutislähetyksiä.
– Yle on toiminut tässä ansiokkaasti. Myös monien muiden medioiden kautta saadaan paikan päältä koko ajan tietoa.
Nyt syttynyt sota on Luoman mukaan myös eräänlainen ihmisyyden koeponnistus, joka kertoo, miten me todella suhtaudumme kriisitilanteessa toisiimme.
– Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten monissa maissa otetaan vastaan Ukrainasta sotaa pakenevia ihmisiä. Se kertoo valtavasta auttamisen halusta. Samaa henkeä ilmenee Suomessakin.
Luoman mukaan ”ne eivät ole ollenkaan väärässä, jotka nimittävät sotaa ja viattomien ihmisten surmaamista suureksi synniksi”.
– Kuten valtiovalta on ilmaissut, Suomeen ei kohdistu edelleenkään suoraa sotilaallista uhkaa. Meidän on pidettävä pää kylmänä ja sydän lämpöisenä. Haluan korostaa suomalaisille myös esirukouksen merkitystä. Sitä ukrainalaisetkin hyvin uskonnollisena kansakuntana arvostavat.
”Nyt osaamme varmasti arvostaa rauhantilaa”
Suomessa asuvien ukrainalaisten Luoma toivoo kokevan olonsa Suomessa turvalliseksi.
– Me täällä ymmärrämme myös sen huolen, joka heillä on Ukrainassa olevista läheisistään.
Suomessa asuville venäläisille Luoma haluaisi sanoa suomalaisten ymmärtävän, että sodassa on kyse Venäjän poliittisen johdon ratkaisuista eikä yksittäisten venäläisten toivomasta asiasta.
Luoma elää kriisitilanteessa samojen henkisten paineiden alla kuin muutkin suomalaiset. Hän saa itse voimaa kotiväen kanssa keskustelusta ja ulkoilusta.
– Voi myös lukea välillä muutakin kuin näitä ahdistavia sotauutisia. On muistettava se, että tänäänkin lapset ovat menneet kouluun ja jossakin on talviloma.
Luoman mukaan jo koronapandemia on alleviivannut arkisen elämän arvoa.
– Nyt osaamme myös varmasti arvostaa rauhantilaa. Se ei ole itsestäänselvyys.
Ihminen voi Luoman arvion mukaan olla merkillinen olento, varsinkin valtaan päästyään.
– Näin on varsinkin silloin, jos valtaan päässeen johtajan käsitys itsestään, todellisuudesta, historiasta, maailmasta ja ihmisyydestä on joutunut oudoille raiteille.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä