Luterilaiseen kirkkoon liittyi viime vuonna yli 17 500 ihmistä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.
Tiedot perustuvat kirkon jäsentietojärjestelmän ennakkotietoihin. Tarkistetut luvut saadaan tammikuun puoliväliin mennessä.
Liittyjien määrä kasvoi edellisvuodesta lähes kahdella tuhannella. Vuonna 2014 kirkkoon liittyi 15 701 henkilöä.
Noin neljännes kirkkoon liittyjistä oli iältään 18–29-vuotiaita ja lähes yhtä suuri osa 30–39-vuotiaita. Lähes puolet kaikista kirkkoon liittyneistä oli alle 30-vuotiaita. Heistä osa on alle 18-vuotiaita vanhempansa mukana liittyneitä. Kastetut on kuitenkin tilastoitu erikseen.
Heikompien puolustaminen perusteena
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimusten mukaan nuoret aikuiset perustelevat jäsenyyttään kirkossa erityisesti kirkon roolilla heikompiosaisten auttajana ja puolustajana. Myös juhlapyhien kristillisillä perinteillä ja perhejuhliin liittyvillä kirkollisilla toimituksilla on edelleen merkitystä nuoremmille kirkon jäsenille.
Vanhempia kirkon jäseniä motivoivat lisäksi kirkon edustamat arvot, kuten kristillinen lähimmäisenrakkaus, sekä kirkon tehtävä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen ja kirkkomaiden ylläpitäjänä.
Evankelis-luterilaiset seurakunnat osallistuivat syksyllä 2015 aktiivisesti turvapaikanhakijoiden auttamiseen ja majoittamiseen. Kirkon reagointia akuuttiin tilanteeseen kiiteltiin julkisuudessa.
Osassa kirkon jäsenistöä toiminta nostatti myös kritiikkiä, mikä näkyi syyskuussa pienenä nousuna kirkosta eronneiden määrässä.
Eroajien määrä laskussa
Kirkosta erosi vuoden 2015 aikana noin 43 000 henkilöä. Eroajien määrä väheni edellisestä vuodesta huomattavasti.
Nuoret aikuiset ovat merkittävin ikäryhmä kirkosta eronneissa. Lähes 40 prosenttia vuonna 2015 eronneista oli iältään 18–29-vuotiaita, jotka ovat myös yleisimmin edustettuina kirkkoon liittyjissä. Yli 40-vuotiaiden osuudet kirkosta eronneissa kasvoivat loppuvuodesta.
Tutkimusten mukaan varsinkin alle 35-vuotiaat perustelevat kirkosta eroamistaan sillä, etteivät ole uskonnollisia tai eivät koe kirkkoinstituutiolla olevan heille merkitystä. Keski-ikäisillä kirkosta eronneilla perusteena korostuu myös kirkollisveron välttäminen.
Vuoden lopussa kirkkoon kuului noin 73 prosenttia suomalaisista.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Yli 16 000 liittynyt – Tänä vuonna syntyy liittymisennätys
2,8 miljoonaa suomalaista maksaa kirkollisveroa
Ilmoita asiavirheestä