Kirkolliskokous päätti torstaina, että kastettavalla pitää olla aiemman kahden kummin sijaan vähintään yksi kummi, joka on konfirmoitu ja evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen.
Muutoksella halutaan helpottaa kastejärjestelyjä ja madaltaa kynnystä kastaa lapsi tai aikuinen kirkon jäseneksi. Kasteiden yhteydessä todetaan yhä useammin, että kummien löytäminen on vaikeaa.
Yhden kummin kasteita on aiemminkin sovellettu seurakunnissa. Vuodesta 2010 lähtien paikallinen kirkkoherra on voinut päättää, että kastettavalle riittää yksi kummi.
Kummien määrää koskevan muutoksen on määrä tulla kirkkojärjestykseen samalla, kun uudistettu kirkkolaki ja kirkkojärjestys tulevat voimaan, arvioidusti ensi vuoden alussa.
Lakivaliokunta: Tarkoituksenmukaista, että menettelytavat eivät riipu yksittäisistä seurakunnista
Kirkolliskokous käsitteli alkuviikosta Kirkkohallituksen esitystä kummien määrästä. Esitys lähetettiin vielä lakivaliokunnan käsiteltäväksi, ja siitä äänestettiin torstaina.
Lakivaliokunta piti tarkoituksenmukaisena, että menettelytavat ovat kaikkien kastettavien kohdalla samat eivätkä riipu yksittäisten seurakuntien käytännöistä.
Asiaan olivat jo aiemmin ottaneet kantaa kirkolliskokouksen yleisvaliokunta ja perustevaliokunta. Yleisvaliokunta totesi, että yhden kummin riittäminen olisi monissa seurakunnissa ja perheissä vallitsevan todellisuuden tunnistamista ja tunnustamista. Valiokunta piti kuitenkin tärkeänä, että seurakunnat suosittelevat vähintään kahta kummia ja tuovat esiin, että kummeja voi hyvin olla enemmänkin.
Perustevaliokunta katsoi, että muutokselle ei ole teologisia esteitä. Valiokunnan mukaan kummius on kirkon historiassa sopeutunut eri aikoina erilaisiin konteksteihin.
Kirkkohallituksen kummiutta koskevassa esityksessä viitattiin pohjoismaiseen käytäntöön, jossa edellytetään, että kummi on kastettu kristillisessä kirkossa ja että tämä on valmis tukemaan kastettavan kristillistä kasvatusta. Sen sijaan kirkon jäsenyyttä ei muissa Pohjoismaissa kastehetkellä enää välttämättä vaadita.
Piispa Seppo Häkkinen vastusti ainoana
Kirkolliskokouksen äänestys päättyi asian hyväksymiseen äänin 103–1. Ainoana muutosta vastusti Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen.
Häkkinen piti asiasta puheenvuoron kirkolliskokouksessa aiemmin tällä viikolla. Hän puuttui siihen, että alkuperäisen edustaja-aloitteen tavoitteena oli kastettujen määrän lisääminen kummiuden vaatimuksia keventämällä. Kirkkohallituksen esityksessä kuitenkin todettiin, että ehdotettu muutos lisäisi kastettavien määrää vain vähän.
Häkkinen katsoi, että muutos merkitsisi kahden kummin ideaalin katoamista ja yhden kummin järjestelyn tulemista normaalikäytännöksi.
Edustaja Katri Korolainen: Aikuiselle pitäisi voida lisätä kummeja
Asiasta torstaina käydyssä keskustelussa edustaja Katri Korolainen peräsi kasteiden tukemiseen lisää toimia myös jatkossa.
Hän piti tärkeänä, että täysi-ikäiselle voitaisiin lisätä kummeja kasteen jälkeen. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, sillä kirkkojärjestyksessä puhutaan kummien lisäämisestä lapselle.
Nyt kirkkojärjestyksessä mainitaan, että lisättäviä kummeja voisi olla enintään kaksi. Edustaja Wiking Vuori piti tärkeänä, että lisättäviä kummeja voisi olla enemmänkin.
Katri Korolainen harmitteli myös sitä, että kirkossa saatetaan paheksua ihmisten tapaa puhua kastettavan kirkkoon kuulumattomista aikuisista ystävistä kummeina.
– Kummius säilyy positiivisena asiana vain, jos annamme ihmisille omistajuutta siihen, Korolainen sanoi.
Kuva: Jukka Granström
Lue myös:
Kirkkohallitus esittää: Yksi kummi riittää kastetulle
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.