Ahvenanmaan maaherra ja Porvoon hiippakunnan kirkolliskokousedustaja Peter Lindbäck esittää edustaja-aloitteessaan kirkolliskokoukselle rajuja väitteitä kirkon palvelukeskuksen Kipan toimivuudesta.
Kipa tuottaa valtakunnallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja seurakuntatalouksille, seurakunnille, hiippakunnille ja kirkon keskusrahastolle. Kirkolliskokous saa asian käsittelyynsä toukokuussa.
Ensisijaisesti Lindbäck vaatii kirkolliskokous päättämään, aiemmasta päätöksestä poiketen, että Kipaan liittyminen olisi vapaaehtoista niille seurakunnille ja seurakuntatalouksille, joilla on kustannustehokas ja toimiva taloushallinto.
Toissijaisesti hän odottaa, että seurakunnat ja seurakuntataloudet voisivat lykätä liittymistään Kipaan ajankohtaan, jolloin on olemassa molemminpuoliset edellytykset niin seurakunta- kuin keskushallinnon tasolla toimia Kipan lupaamien ja osoittamien päämäärien mukaisesti.
Lindbäckin mukaan Kipa on tullut suunniteltua kalliimmaksi ja että siihen liittyneet seurakunnat eivät ole voineet vähentää henkilöstöään, mikä oli alkuperäinen tarkoitus.
”Taloushallinnon henkilöstöä ei ole voitu vähentää suunnitellussa mittakaavassa, mikä osoittaa alkuperäisen investointilaskelman pettäneen.”
”KIPAn tarkoitus oli taloushallinnon säästöjen mahdollistaminen, jotta seurakuntien toimintataso voitaisiin säilyttää muuttumattomana. Nyt on päinvastoin osoittautunut, että seurakuntien kustannukset ovat nousseet KIPAan liittymisen jälkeen. Tämä johtaa siihen, että henkilöstöä on vähennettävä seurakuntien muusta toiminnasta tai että vaihtoehtoisesti on turvauduttava veronkorotuksiin, jotta seurakunnat myös pystyisivät rahoittamaan KIPAan kuulumisensa”, hän kirjoittaa.
Lindbäckin mielestä Kipa ei ole reaaliajassa täydellisesti toimiva järjestelmä, mikä viivyttää täsmäytyksiä ja tilinpäätöstyötä. ”Aikaa vievä rakenne tuo mieleen 30 vuoden takaiset ajat reikäkorttikoneineen, jolloin tuloksia sai odottaa vuorokauden.”
Saamansa tiedon mukaan Lindbäck katsoo myös, että palkanlaskentaan käytetty aika on lisääntynyt merkittävästi Kipaan liittyneissä seurakunnissa. ”Merkittävä ja erittäin vakava puute on sen lisäksi, ettei KIPA-järjestelmää vielä kaikilta osin ole saatavana ruotsiksi.”
”On vaikea sivuuttaa sitä tosiasiaa, että KIPA toteutuessaan samalla osoittaa todeksi ne epäilyt, joita monilla oli KIPAsta päätettäessä; että Kirkkohallituksen etu näyttäisi olevan etusijalla, jopa niiden lisäkustannusten ja lisätöiden kustannuksella mitä toteuttaminen seurakuntatasolla aiheuttaisi”, Lindbäck summaa.
”Riippumatta siitä minkä suhtautumistavan kirkolliskokous tähän aloitteeseen valitsee, on tärkeää, että kirkolliskokous velvoittaa Kirkkohallitusta pikimmiten arvioimaan, miten KIPA käytännössä toimii, ja samalla huolehtimaan, että seurakunnille luvatut KIPAn tuomat edut täyttyvät alun perin luvatulla tavalla.”
Lue mitä Kipa vastaa
Lue myös:
Kipalle pyyhkeitä Kirkonkellarin kyselyssä
Ilmoita asiavirheestä