Uskonnollisten yhteisöjen vaikutus siviilipalvelukseen hakeutumisessa on pieni, toteaa dosentti ja tutkimusjohtaja Valdemar Kallunki.
Työ- ja elinkeinoministeriön Kallungilta tilaama tutkimus siviilipalveluksen suorittajista julkaistiin viime viikolla.
Jollain tasolla uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen on vaikuttanut noin 15 prosenttiin siviilipalvelukseen hakeutuvista nuorista. Siviilipalvelukseen hakeutuu todennäköisimmin niin sanottuja vapaita suuntia edustavat kristityt.
Kallungin kaksi vuotta sitten tekemässä tutkimuksessa selvisi, että esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyyden vaikutus oli jopa päinvastainen. Sen mukaan aseelliseen varusmiespalvelukseen hakeutui todennäköisimmin juuri luterilaisen kirkon jäsen.
– Jos nuori lykkää palvelukseen astumista yli 20 ikävuoden, niin kirkon jäsenyyden vaikutus romahtaa. Toimintamalli on yhteisöllinen ja liittyy perheeseen, Kallunki sanoo.
Kirkkoon siviilipalveluksen suorittajista kuuluu vain joka toinen. Kallungin aineiston pohjalta ei pysty arvioimaan, edustavatko siviilipalvelukseen hakeutuvat kirkon jäsenet esimerkiksi jotain herätysliikettä.
Myös muut uskonnot ovat liian marginaalisia, että niiden vaikutuksesta voitaisiin päätellä mitään.
Lue myös:
Laki vaatii vakaumusta, jonka harva sivari tunnistaa
Ilmoita asiavirheestä