Huomenna torstaina Karlsruhessa päättyvä Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokous on ollut kolmelle ensi kertaa yleiskokoukseen delegaattina osallistuvalle Suomen evankelis-luterilaisen edustajalle mieleen jäävä kokemus,
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg seurasi yleiskokouksessa teema- ja työkokouksia ja osallistui myös ekumeenisiin teemakokouksiin ja keskusteluryhmään, jossa käsiteltiin uskontojenvälistä yhteistyötä ja vuoropuhelua.
– Uskontojenvälisen yhteistyön osalta korostui näkemys solidaarisuuden merkityksestä, rinnalla kulkemisesta ja käytännön toiminnasta. Näistä teemoista piti vahvan puheenvuoron myös professori Azza Karam, joka toimii Religions for Peace-järjestön pääsihteerinä. Hän itse on muslimi, Sohlberg sanoo.
Erityisesti Sohlbergille on jäänyt mieleen, miten vahvasti eri puheenvuoroissa ja kokemuksissa oli tiedostettu kontekstuaalisen teologian ja inkulturaation merkitys.
– Ihmisarvo ja ihmisoikeudet, sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus ovat sellaisia asioita, jotka nousevat kristillisen evankeliumin ytimestä.
Yleiskokouksessa näki Sohlbergin mukaan myös häivähdyksen siitä, miten erilaisissa todellisuuksissa kirkot elävät ja miten erilaisia ovat niiden kohtaamat haasteet.
– Kirkoilla on kiistatta omat erityiskysymyksensä ja agendat. Globaalin etelän kirkot luovat uutta teologiaa inkulturaation hengessä, mutta toisaalta osa näistä kirkoista on varsin konservatiivisia ja poissulkevia.
Suurista haasteista ja vaikeista asioista huolimatta kokouksen henki oli Sohlbergin mukaan eteenpäin katsova ja valoisa.
– Ilmastokriisi oli esillä, mutta oli ilmeistä, että osa vaatii voimakkaimpia kannanottoja ilmastokriisiin liittyen ja nimenomaan sitoutumista käytännön toimiin. Naisten ja erilaisten vähemmistöjen kokemuksille ja osaamiselle haluttiin löytää enemmän tilaa, Jussi Sohlberg sanoo.
”Päivät alkavat ja päättyvät yhteiseen rukoukseen”
Tuomasmessun toiminnanjohtaja Kati Pirttimaa mainitsee ensimmäiseksi seuranneensa keskustelua Ukrainan sodasta ja Venäjän ortodoksisen kirkon asemasta.
– Ukraina on saanut paljon tilaa ja ollut monella tapaa esillä niin tapahtumissa kuin keskusteluissakin. Eurooppa-täysistunnon alustukset ja varsinkin nuorten ukrainalaisten käsinkosketeltava hätä tekivät vaikutuksen ja jäivät mieleen. On myös ollut tärkeä huomata, että oma lähestymistapa asiaan on hyvin Eurooppa-keskeinen.
Toinen tärkeä asia on ollut ilmastokriisi.
– Täällä on puhuttu nimenomaan ilmastokriisistä ja ilmastohätätilasta. Se on tullut esiin jopa muut teemat ylittävänä niin paneelikeskusteluissa kuin rukoushetkissä ja monissa keskusteluissa, Pirttimaa sanoo.
Hän osallistui ekumeenisten keskustelujen ryhmään, jossa pohdittiin missiota, evankeliointia ja oikeudenmukaisuutta.
– Niissä keskusteluissa nousi vahvasti esiin lähetystyön kolonialistinen perintö, joka on syytä tunnustaa ja tunnistaa.
Toisin kuin ryhmissä, varsinaisissa päätöskokouksissa debatille ja ajatustenvaihdolle on Pirttimaan mukaan ollut yllättävän vähän tilaa.
– Moni asia on myös jäänyt nostamatta esiin tai keskustelulle on ollut vain vähän aikaa. Konsensus-menettely on mielenkiintoinen päätöksentekotapa, jota voisi hyödyntää Suomessakin.
Erityisesti mieleen on jäänyt yleiskokouksen rukouselämä.
– Päivät alkavat ja päättyvät yhteiseen rukoukseen. Aamurukoukset on toteutettu ekumeenisesti.
Tärkeää Pirttimaan mukaan on, että KMN:n yleiskokouksessa esillä olleet globaalit haasteet tulisivat entistä enemmän myös osaksi jäsenkirkkojen teologista keskustelua ja työtä, myös Suomessa.
Asiaa auttaisi Pirttimaan mukaan keskeisten dokumenttien saatavuus suomeksi.
– Muuten on olemassa riski, että suomalainen keskustelu jää kapeaksi tai että ekumenia ja KMN jäävät paikallisseurakunnissa kaukaisiksi. Ekumenia toteutuu lopulta aina ruohonjuuritasolla.
”Minua kosketti, miten ukrainalaiset kertoivat olevansa väsyneitä”
Seinäjoen seurakuntapastori Vilma Niemi arvioi, että koska yleiskokous on järjestetty nyt Euroopassa ja Saksassa, konfliktit Ukrainassa sekä Israelissa ja Palestiinassa ovat olleet odotettuja teemoja.
– Yksi temaattinen täysistunto käsitteli Ukrainan sotaa. Minua kosketti se, miten ukrainalaiset kertoivat olevansa väsyneitä, voimat vähenevät, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole kuin jatkaa oikeutettua puolustautumista Venäjän hyökkäykseltä, Niemi sanoo.
Venäjän ortodoksisen kirkon delegaatio on Niemen havaintojen mukaan ollut hiljaa kirkkonsa nettisivuilla ensimmäisenä kokouspäivänä julkaistua haastattelua lukuun ottamatta.
– Israel–Palestiina -keskustelua on käyty vain juhlapuheissa. Se on ollut kapeaa, antisemitismin ja pro-Israel -liikkeen välisen tasapainon sanoittamista.
Niemeä on kiinnostanut nuorten esikokouksessa valmistellun viestin teemojen seuraaminen. Niistä tärkeimmäksi on noussut ilmastokriisi.
– Nuoret organisoivat ilmastomielenosoituksen, jossa vaadittiin sanojen sijaan tekoja. Tämä on huomioitu, vaikka nuoret ohjattiin toteuttamaan mielenosoitus kokousalueen ulkopuolella.
Niemi odotti Karlsruhen yleiskokoukselta kiivaampia keskusteluja, erimielisyyksien ilmaisemista avoimemmin.
– Valtaosa työstä tehdään komiteoissa ja sitten asiakirjat käyvät kommenttikierroksilla. Kuulemis- ja päätöskokouksissa puheenvuorojen pituutta ja määrää on rajoitettu niin, ettei toisten puheenvuoroihin tarttuvaa keskustelua pääse syntymään.
Niemi on huolissaan keskustelun vähyydestä, jos KMN:n päätöksenteossa käytettävä konsensusmenetelmä ei yllä potentiaaliinsa eli yhteinen ymmärrys jää saavuttamatta, koska pienryhmissä ja lounaspöydissä havainnoidut signaalit eivät tule huomioiduiksi.
– Niistä merkittävin on mielestäni Eurooppa-keskeisyyden kritiikki. Sen reflektoiminen on ollut minulle kokouksen suurimpia anteja, Vilma Niemi sanoo.
Lue myös:
Intialaispiispa Abraham Mar Paulos: ”Olemme kirkossamme oikeutetusti apostoli Tuomaan perillisiä”
Kommentti: Ekumeeninen puistomessu todentaa teologisesti pienintä yhteistä nimittäjää
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!