Kallion seurakunnan kappalainen Riitta Männistön mukaan kolehdin kerääminen ei nykyisessä muodossaan enää toimi. Keräys keskeyttää jumalanpalveluksen kulun, ja yhä harvempi kirkkokävijä kantaa enää käteistä mukanaan.
Männistön mielestä kolehdinkeruu on kadottanut alkuperäisen ideansa.
– Uhrilahjan perimmäinen merkitys ei oikein enää toteudu, varsinkin kun ”uhri” tarkoittaa monen kohdalla vajaata paria euroa, hän sanoo.
Männistö kannattaa ennemmin pankkitilin kautta tapahtuvaa suoraa avustamista, jolloin avun antaja pääsee itse valitsemaan, mihin kohteeseen rahansa antaa.
Muutamissa seurakunnissa kokeillaan parhaillaan korttimaksua, jonka avulla kolehti olisi mahdollista kerätä ennen tai jälkeen jumalanpalveluksen.
Kirkon Ulkomaanavun seurakuntayhteyksien koordinaattori Nina Silander sanoo, että kolehti on edelleen tärkeä osa jumalanpalvelusta.
– Kolehti on uskon ja rakkauden lahja, jolla on merkitystä sekä antajalle että kohteelle. Seurakuntalaisille kolehti on yksi tapa toteuttaa lähimmäisenrakkautta. Rukouksen ja kolehdin siunaamisen kautta maailman hätä on läsnä jumalanpalveluksessa.
Kirkon Ulkomaanapu saa seurakunnilta tukea yhteensä noin 8 miljoonaa euroa. Viime vuonna kolehtituloista kertyi tuottoa noin miljoona euroa. Kolehti käytetään kaikkein köyhimpien auttamiseen.
– Suomessa kolehtiin annettava summa on merkittävä raha kohdemaassa, Silander muistuttaa.
Kuva: Olli Seppälä
Lue
Teemu Laajasalo: Tehtävämme ei ole ylenkatsoa ihmisten lahjoja
Onko kolehti aikansa elänyt tapa?
Vuoden 2015 kolehtikohteet päätetty
Ilmoita asiavirheestä