En saa millään kiinni näistä puheenvuoroista. Ne ovat kuin saippuaa. Useimmat puheet myös täällä liikkuvat jossakin ylätasolla. Ne eivät oikein liity mihinkään, mikä koskettaisi tavallista ihmistä.
Nämä ekumenian ammattilaiset ovat 200 hengen globaali alakulttuuri. He oppivat tuntemaan toisensa jo nuorina, matkustavat kirkkojen varoilla jatkuvasti ympäri maailmaa erilaisissa kokoontumisissa, asuvat kalliissa hotelleissa ja se paljon puhuttu hiilijalanjälki on huomattava.
Heillä on oma kielensä, joka sulkee muut ulkopuolelle. Lisäksi oikeastaan hartauksia lukuun ottamatta on vaikea huomata, että kyseessä on kirkkojen tekemä työ. Nämä konferenssit voisivat yhtä hyvin olla vaikka YK:n kokouksia.
Ja me näistä kokouksista raportoivat toimittajat olemme samanlaisia, hoidamme oman osuutemme tästä jutusta.
***
Eri maista tulleiden kokeneiden journalistien ajatukset tiistaina Namibiassa päättyneen LML:n Windhoekin yleiskokouksen aikana kertovat hieman karua kieltään siitä, miltä ekumeeninen toiminta voi näyttää ulospäin.
Tämähän ei merkitse itse asian väheksymistä. Ekumenia kokouksineen on kirkkojen elinehto. Roomalaista sananlaskua muokaten voisi sanoa, että ekumenia on välttämätöntä, eläminen ei ole välttämätöntä.
Ekumenian ammattikieli on toki ulkopuolisille vieraannuttavaa, mutta samaa voisi sanoa minkä tahansa erikoisalan sisäisestä jargonista.
Lisäksi Luterilaisen maailmanliiton varsinainen toiminta humanitaarisesta avusta köyhien kirkkojen tukemiseen ja teologiseen työskentelyyn on jotakin sellaista, mistä on vaikea löytää huomauttamista.
***
Mutta on myönnettävä, että eri puolilta tulleiden kollegoiden analyyseissa on myös perää. Yleiskokoukseen saapuva ensikertalainen voi tuntea vierautta politiikkaa, moraalista paatosta ja aktivismia sekä suurta tunnetta tihkuvien puheiden ja kannanottojen keskellä.
Karu totuus myös on, että maailman normaali media on erilaiset luterilaiset maailmanliitot pitkälti unohtanut. Syitä on monia, mutta ekumenia vaan ei ole kovin seksikästä. Pitäisikö myös ekumeenikkojen itsensä vilkaista peiliin?
***
Niin tai näin, ekumeniasta pitäisi tehdä uudelleen kaikille ymmärrettävää kirkkojen toimintaa, lähimmäisen parhaaksi ja Jumalan kunniaksi.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Kolumni: Uusi kirja Raamatusta pohtii omaperäisellä tavalla, mitä Pyhä kirja sanoo meille tänään
Kolumni: Kymmenen käskyn ulkoa opetteleminen on ja pysyy rippikoulussa
Kolumni: Onko kääntymys pikatie marttyyriuteen?
Kolumni: Uusi DigiMarkus on parissakin mielessä erikoinen
Ilmoita asiavirheestä