Tässä kiertävän pelimannin hommassa tulee kevät ja syksy juostua melkein kieli vyön alla, joten kesällä vähän jarruttelen. Sen on perhe ansainnut ja pitäähän joskus huilatakin, jotta jotain uutta syntyisi.
Melkeinpä ainoat kesäkeikat minulla ovatkin hengellisillä kesäjuhlilla. Tänä kesänä aloitin Sansan medialähetyspäiviltä ja kohta ovat edessä Sanan Suvipäivät, helluntailaisten musiikkijuhla sekä baptistien kesätapahtuma. Juhannusta seuraa Vapaakirkon juhlat ja heti perään herättäjäjuhlat ja Kansanlähetyspäivät. Siinä saankin taas koluta Suomen Siionia laidasta laitaan. Suurin osa kesäjuhlista on tullut tutuksi. Suviseuroihin ei tosin ole keikkakutsua kuulunut, vaikka lestadiolaisystävilleni olen sitä ehdotellut. Keikkojen lisäksi käyn välillä ihan muuten vaan mukana eri juhlilla, tänä kesänä ainakin New Wine -tapahtumassa.
***
Välillä joku kysyy, eikö tuossa jo maine mene, kun kaikissa pippaloissa pitää kiertää. No, maine kai on mennyt jo ajat sitten, mutta olen pitänyt periaatteena, että sinne menen, missä saa Jeesusta kehua ja omia lauluja laulaa. Olen oppinut, että mikään firma ei omista koko totuutta, vaan jokainen näkee siitä pienen siivun. Jokaisella on kuitenkin omat löytönsä ja aarteensa, joihin on ollut hienoa tutustua, ja jokaisella on myös ne omat erikoisuutensa, joiden kohdalla voi nostaa hattua. Se ei varmasti ole Jumalalle ongelma, että meillä on erilaisia hengellisiä koteja, mutta se varmasti on, jos riitelemme keskenämme.
Vaikka itselläni ei ole mitään herätysliiketaustaa, olen huomannut, mikä valtava rikkaus ja siunaus herätysliikkeissä on meidän kirkollemme. Siksi olenkin ihmetellyt joitain viime aikojen äänenpainoja, joissa herätysliikkeet ovat kirkolle lähinnä vastus ja riesa, joista pitää päästä eroon. Tosiasia on, että jos herätysliikkeiden väki katoaisi kirkosta, kyllä siellä aika hiljaista olisi!
Herätysliikkeet yksinkertaisesti kuuluvat terveeseen kristillisyyteen. Aina tulee uusia Telppäsniittyjä. Joku herää jossain, lähtee liikkeelle ja saa muut mukaansa, syntyy herätys, syntyy liike eli syntyy herätysliike. Se tuo mukanaan aina uutta intoa, Hengen paloa ja iloa, kun Jeesus tulee rakkaaksi ja Raamattu kuluu käsissä. Totta kai se tuo mukanaan aina myös ongelmansa, sillä rapatessa roiskuu. Väitän kuitenkin, että paljon suurempi ongelma kirkolle on se, kun herätys loppuu, liike loppuu ja jäljelle jää perinneyhdistys.
Nähdään juhlilla!
Kirjoittaja on muusikko, sanoittaja, sovittaja ja säveltäjä.
Kuva: Jukka Granström
Lue myös:
Kolumni: Se, mikä eilen oli täysin moraalitonta ja väärin, voi olla tänään ihan jees
Kolumni: Pappi ei tarjonnut lohtua Hectorille – oliko hänellä huono päivä vai uskonkriisi?
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.