Kolumni: Todennäköisesti Jeesus sovitti synnit

Uusimmassa Kirkon nelivuotiskatsauksessa 2012–2015 Osallistuva luterilaisuus
Kimmo Ketola arvioi luterilaista uskoa nykyajan Suomessa.

Tarjolla on paljon päivitettyä sosiologista tietoa siitä, mitä uskonnollisia käsityksiä suomalaiset oikeastaan kannattavat ja mitä eivät.

Tässä kohdassa on mielenkiintoista tarkastella sitä, millä tavalla kirkon pyhäkouluissa, päiväkerhoissa ja rippikouluissa, koulun uskonnonopetuksessa ja tietysti kirkon julistuksessa kauttaaltaan marinoitu kansamme ajattelee kristinuskon eräistä ydinopeista.

Jos lähdetään siitä, että kyselyihin vastaajat ovat tosissaan ja että tilastot voivat kertoa jotakin todellisuudesta, todellisuus vaikuttaisi olevan dogmien kannalta hämmentävä.

Jeesuksen opetukset kelpaavat edelleen suurelle enemmistölle. Melkein puolet uskoo hänen olevan Jumalan Poika. Mutta vain 39 prosenttia uskoo vakaasti tai pitää todennäköisenä, että Jeesus sovitti kuolemallaan ihmisten synnit.

Suunnilleen yhtä harva on vakuuttunut Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Kukaan ei voi tietää, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Täysin tai osittain tätä mieltä on valtava enemmistö vastanneista, 71 prosenttia. On ilmeistä, että liki jokaisen haudan päällä seisovan tyhjän ristin viesti ylösnousemuksesta ei enää mene perille.

Kristinuskon lupaukset tuonpuoleisesta eivät näytä vakuuttavan, mutta toisaalta aasialaisperäisen jälleensyntymisen ajatuksenkin kiistää voimakkaasti 42 prosenttia vastanneista. Kaikki eivät todellakaan mene taivaaseen on 41 prosentin vakaumus.

Nythän on niin, että kansankirkko ei mittaa jäseniensä uskon lujuutta. Monen kristityn usko on aina ollut heikko. Kaste kantaa, Henki rukoilee puolestamme sanattomilla huokauksilla. Tästä me lähdemme.

Kuitenkin kristityn pitäisi uskoa se, mitä uskontunnustuksessa sanotaan. Tästä seuraa tietysti mielenkiintoisia kirkko-opillisia pohdintoja: kuinka ”tietämätön”, ”uskomaton” tai ”omalla tavallaan uskova” kirkossa voi olla?

Onneksi kansankirkon katto on korkealla ja seinät leveällä; onneksi siinä kuitenkin on myös katto ja seinät.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Kolumni: Selkokristinuskoa muslimeille

Kolumni: Kuolleet pyhämme ja kuoleman kulttuuri

Kolumni: Ja Jeesus meni Haram al-Sharifiin

Kolumni: Reformaatio 500 tulee katolilaisillekin

Kolumni: Messias tulee meitä vastaan populaarikulttuurissakin

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliMarkku Hietaharju esittää kaikki Bachin urkuteokset – ”Ilman Lutheria ei olisi Bachia”
Seuraava artikkeliKuopion hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä

Ei näytettäviä viestejä