Koronapandemia on pakottanut seurakunnat digiloikkaan, mikä on herättänyt myös positiivista huomiota mediassa. ”…kirkko näytti kansalle kasvonsa. Ja jokainen saattoi nähdä, että ne kasvot hymyilivät, jopa nauroivat”, toimittaja Anna-Stina Nykänen
kommentoi pääsiäisen alla Helsingin Sanomissa ja kertoi suorastaan rakastavansa virtuaalikirkkoja.
Seurakunnat ovat näpsäköitä, kun pakko on. Muutamana sunnuntaina virtuaalilähetyksiä harjoiteltuaan ne viettivät verkossa kukin omannäköistään pääsiäistä. Tyhjistä kirkoista striimattiin kiirastorstain iltakirkkoa, pitkäperjantain jumalanpalvelusta, pääsiäisyön jumalanpalvelusta ja ensimmäisen ja toisen pääsiäispäivän jumalanpalvelusta.
Osa jumalanpalveluksista löytyi verkosta jo reilusti etukäteen. Niitä voi katsoa tallenteina osoitteessa virtuaalikirkko.fi sekä seurakuntien omilla verkko- ja Facebook-sivuilla.
***
Seurakuntalaisen näkökulmasta tämä kaikki oli hauskaa vaihtelua. Nyt ei tarvinnut rajoittua lähikirkkoihin, vaan oli mahdollista käydä seuraamassa kaukanakin sijaitsevan kirkon jumalanpalvelusta.
Hieman erikoiselta tuntui mahdollisuus katsoa seuraavan pyhän jumalanpalvelus jo etukäteen – jumalanpalveluksen mieltää kuitenkin niin tiettyyn aikaan ja paikkaan sidotuksi tilanteeksi.
Median innostus tuntui hauskalta, niin paljon kun aina valitetaan sitä, ettei media huomaa, mitä kirkko tekee. Helsingin Sanomat kertoi pääsiäisen tilaisuuksista laajasti etukäteen. Aamulehti julkaisi pääsiäisaamun jumalanpalveluksen sivuillaan suorana lähetyksenä Tampereen tuomiokirkosta. Itä-Savo innostui pääsiäisestä ja kirkosta niin, että julkaisi lahjana lukijoilleen pääsiäisaamun striimatun jumalanpalveluksen Savonlinnan tuomiokirkosta. Samalla kuultiin kirkon uusien urkujen sointia.
Toisenlaisiakin ratkaisuja seurakunnat tekivät. Kuopiossa pääsiäispyhien jumalanpalvelukset striimattiin vain tuomiokirkosta, mutta Puijon seurakunta ilmoitti viettävänsä jumalanpalveluksia kirkossa papin, kanttorin ja suntion voimin sekä julkaisevansa esirukoukset seurakunnan nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
Helsinkiläinen Oulunkylän seurakunta puolestaan päätyi turvautumaan striimauksissa ammattilaisiin ja nauhoitti pääsiäispyhiksi verkkohartauksia kirkoistaan. Osassa niistä läsnä oli pehmoeläinseurakunta. Verkkohartaudet on julkaistu seurakunnan YouTube-kanavalla.
***
Kiirastorstain perinteeseen kuuluva ehtoollisen vietto herätti jo etukäteen keskustelua. Sitä ratkaistiin seurakunnissa eri tavoin. Virtuaalikirkosta näkee, että esimerkiksi Kuopion ja Turun tuomiokirkoissa ehtoollista vietettiin muutaman hengen voimin. Oulun tuomiokirkossa ehtoollista sen sijaan ei vietetty.
– Puhutelkoon tämä vajavuutemme meitä tänä iltana ja kutsukoon meitä kaipuussamme yhä vahvemmin rukoukseen pyhän salaisuuden äärelle, Oulun tuomiorovasti Satu Saarinen sanoi jumalanpalveluksen johdantosanoissa.
Joissakin seurakunnissa, kuten esimerkiksi Sodankylässä, ehtoollisaineet olivat jumalanpalveluksen ajan esillä, mutta ehtoollista ei asetettu eikä nautittu.
Alttarin riisuminen ja verhoaminen mustaan vaatteeseen oli kiirastorstain striimausten yhteinen kohokohta. Se oli visuaalinen ja hätkähdyttävä toimitus virtuaalisestikin.
Kuva: Pehmoeläimet seurakuntana. Kuvakaappaus Helsingin Oulunkylän seurakunnan YouTube-sivulta pääsiäissunnuntain verkkohartaudesta.
Lue myös:
Kommentti: En halua katsoa ehtoollista vaan kaivata sitä ja odottaa, että poikkeustila on ohi
Jumalapalvelusten striimaus sai sunnuntaina aikaan suuren virtuaaliseurakunnan
Miten striimaus muuttaa saarnaa? – Liitä epidemia-ajan saarnasi osaksi Digipostillaa
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.