Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien saamat kolehtituotot ovat vuoden 2020 alkupuoliskon (tammi–kesäkuu) aikana ovat valtakunnallisesti vain puolet siitä, mitä ne viime vuosina ovat olleet.
Kirkkohallituksen tilastojen mukaan kolehtien yhteenlaskettu kertymä tämän vuoden alkupuoliskolla on ollut 2,3 miljoonaa euroa. Vuosina 2017–2019 tuotto vastaavana aikana on ollut yleensä runsaat neljä miljoonaa euroa.
Pahimpien koronakuukausien aikana julkisia jumalanpalveluksia ei voitu pitää. Siksi huhti–kesäkuun vuosineljänneksen valtakunnallinen koronakertymä oli vain 254 000 euroa, kun se normaalisti vastaavana aikana on viime vuosina ollut runsaat 1,3 miljoonaa euroa.
Jumalanpalveluksessa kerättävä kolehti on ihmisten antama lahjoitus tiettyyn tarkoitukseen. Kolehdeilla ei rahoiteta seurakuntien omaa perustoimintaa. Suuri osa kolehdeista kerätään esimerkiksi lähetystyön tai kansainvälisen diakonian hyväksi eri järjestöjen kautta. Osa kolehdeista kohdistuu esimerkiksi oman seurakunnan diakonia- tai nuorisotyön tukemiseen.
Kolehtien tuotto on vaihdellut seurakunnittain. Kesäkuun alusta alkaen jumalanpalveluksia on voitu jälleen pitää. Seuraavassa vertaillaan eräiden satunnaisesti valittujen seurakuntien tämän vuoden ja viime vuoden 2019 ensimmäisen kuuden kuukauden kolehtituottoja.
Saarijärven kolehdit putosivat 70 prosenttia
Keskisuomalaisessa Saarijärven seurakunnassa tämän vuoden alkupuoliskon kolehtituotto oli yhteensä 5 124 euroa. Vuonna 2019 vastaavan ajanjakson tuotto oli 16 972 euroa, eli pudotusta oli lähes 70 prosenttia.
Kirkkoherra, lääninrovasti Jarmo Autosen mukaan seurakunnassa kerätään vuosittain joitakin kolehteja muun muassa oman seurakunnan diakoniatyölle, nuorisotyölle, perhetyölle ja kirkkokuoroille.
– Kolehtien tuotot voivat olla useita satoja euroja. Ne ovat siis merkittäviä. Seurakunnan oman toiminnan rahoituksessa ja avustustoiminnassa kolehtituotot ovat kuitenkin kokonaisuudessaan varsin pieni osa, eikä seurakunnan toimintaa ja avustustyötä voida rakentaa niiden varaan. Toki ovat lisänä, Autonen sanoo.
Kesäkuun alusta kolehteja on voitu kerätä normaalisti, koska jumalanpalveluksia on voitu viettää kirkkoon kokoontuneen seurakunnan kanssa.
– Mikäli konfirmaatiopyhän kolehtivuoro sattuu seurakunnan päätettävissä olevaan vuoroon, on kolehti perinteisesti Saarijärvellä kerätty oman seurakunnan rippikoulu-, nuoriso- tai diakoniatyölle. Konfirmaatiomessun kolehtituotto voi luonnollisesti olla huomattavankin suuri. Tänä kesänä suuria konfirmaatiomessuja ei ole Saarijärvellä vietetty, joten tämä on pienentänyt myös kolehteja.
Myös Saarijärven seurakunta tekee yhteistyötä monien kristillisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa sekä tukee järjestöjen toimintaa myös kolehtituottojen avulla.
– Seurakunnan omassa työssä kolehtien merkitys ei ole yhtä suuri kuin monien kristillisten järjestöjen työssä. Toisaalta seurakunnalla ei ole varaa myöskään lisätä taloudellisista syistä avustustyötään, joten kolehtien pienentymisellä on suurtakin välillistä merkitystä, Jarmo Autonen toteaa.
”Kolehtien pienenemisestä kärsivät eniten eri lähetysyhdistykset”
Kouvolan seurakuntayhtymässä tämän vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden kolehdit tuottivat 27 733 euroa, kun sama luku oli viime vuonna 61 018 euroa. Laskua on noin 54 prosenttia.
– Eli vähennys on todella suuri, Kouvolan seurakuntayhtymään kuuluvan Kuusankosken seurakunnan kirkkoherra Kimmo Ylikangas toteaa.
Kaikki luterilaiset seurakunnat rahoittavat varsinaisen toimintansa talousarviomäärärahoilla. Kuusankoskella ei kerätä kolehteja esimerkiksi oman seurakunnan diakonia- tai nuorisotyölle. Kolehtitulojen vähentymisellä ei näin ole Ylikankaan mukaan ollut merkittäviä vaikutuksia seurakunnan omille avustuksille ja projekteille.
– Kolehteja on kerätty kesäkuun alusta lähtien normaalisti. Konfirmaatiokolehtien pois jääminen tulee toki vähentämään kokonaistuottoa, Ylikangas sanoo.
Kuusankosken seurakunnassa vapaasti valittavat kolehdit kerätään Ylikankaan mukaan pääsääntöisesti lähetysjärjestöille.
– Eli meidän kohdallamme kolehtien pienenemisestä kärsivät eniten eri lähetysyhdistykset.
Lohjalla kolehtia kerätään kirkon ovilla
Länsi-Uudellamaalla sijaitsevan Lohjan seurakunnan ulostilitettävien jumalanpalveluskolehtien määrä vuoden alkupuoliskolla on tänä vuonna ollut 14 369 euroa.
– Joitain kesäkuun viimeisimpiä kolehteja tästä summasta uupuu, Lohjan jumalanpalvelustyöstä vastaava kappalainen Raimo Kuismanen kertoo.
Viime vuonna samana aikana summa oli 23 948 euroa.
– Erotus on siis 9 578 euroa. Kolehtitulot ovat 60 prosenttia viimevuotisesta, Kuismanen sanoo.
Oman seurakunnan avustustoiminnalle kolehtien pienentymisellä ei ole Kuismasen mukaan merkitystä, koska vuoden alkupuoliskolla sellaisia kolehteja ei ole kerätty.
– Koska kolehtikohteet suuntautuvat seurakunnan ulkopuolisille tahoille, poikkeuksena ehkä ystävyysseurakunta- ja nimikkokohteet, jotka nekin suuntautuvat ulospäin, en näe tässä suoraa vaikutusta seurakunnan toimintaan.
Kuismasen mukaan kolehti on Lohjalla yleensä kerätty penkeittäin.
– Nyt kesäkuun alusta lähtien kolehti on kerätty ovilla messun päätteeksi.
Konfirmaatioita on Lohjan seurakunnassa alettu viettää elokuun alusta alkaen niin, että konfirmoitava rippikouluryhmä ryhmä jaetaan kahtia. Konfirmaatiot vietetään kahdessa peräkkäisessä messussa tilan asettamin väkimäärärajoituksin.
– Vielä ei ole käsitystä siitä miten tämä vaikuttaa kolehtien määrään. Konfirmaatioiden kolehtikohteet seuraavat tänä vuonna kyseiselle pyhälle kirkkoneuvoston päättämiä kolehtikohteita, Raimo Kuismanen sanoo.
Kauhavalla kolehtituotot pienenivät vain vähän
Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan seurakunnassa kolehtituloja kertyi tämän vuoden alkupuoliskon aikana 7 362 euroa. Viime vuonna vastaavana aikana lukema oli 9 860 euroa.
– Jumalanpalvelusten striimausten yhteydessä annettiin ohjeita kolehdinsaajille lahjoittamiseksi, joten koko totuus ei ole tässä, Kauhana kirkkoherra Jyrki Jormakka kertoo.
Kolehtien pienentyminen tuntuu Jormakan mukaan seurakunnan avustustoiminnassa. Kauhavan seurakunnassa kerätään omaan toimintaan 20–30 kolehtia vuodessa.
– Diakoniatyö sai koronakaudella huomattavia ruoka-ainelahjoituksia, joten materiaalisen avun arvo säilyy vähintään ennallaan kolehtitulojen laskusta huolimatta. Nuorten tapahtuma Ruskagospelin varainkeruu saattaa olla hieman jäljessä kolehtien vähenemisen myötä. Lähetystyön vapaaehtoiskannatuksen kokonaismäärään ja näin ollen suoraan lähetysjärjestöjen toimintaan vaikutusta on myös.
Kesäkuusta lähtien kolehteja on Kauhavalla kerätty normaalisti alkuperäisen suunnitelmien mukaisesti.
– Jumalanpalveluksen osallistujamäärät ovat olleet kesäkuun alusta asti alamaissa, joten kolehtitulojen määrän voidaan olettaa olevan edelleen selvästi jäljessä edellisiin vuosiin nähden, Jormakka sanoo.
Kuva: Olli Seppälä
Kirkkohallitus: Striimattavissa jumalanpalveluksissa voi kerätä rahaa kirkon yhteistyöjärjestöille
Valtakunnallisten kolehtien tuotto kasvoi hieman – Vuoden 2021 jakoperusteita arvioidaan uudestaan
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.