Apulaisoikeuskanslerille kannellut helsinkiläinen vapaa-ajattelija kertoo kantelun taustoista Kotimaa24:lle.
Vapaa-ajattelija kertoo tehneensä kantelun omien lastensa kouluista ja pysyttelee nimettömänä lastensa toiveesta. Kantelussa esimerkkitapauksena on kolme helsinkiläistä peruskoulua kantakaupungin alueelta.
Kantelijan mielestä koulujen uskonnonharjoitus on ristiriidassa valtion puolueettomuuden kanssa. Lisäksi hänen kokemuksensa mukaan uskonnollisten tilaisuuksien tilalle järjestetty ohjelma on usein tasoltaan huonoa.
– Törkeimpiä ovat keskusradion kautta tulevat aamunavaukset, joissa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin, että lapseni joutuu käytävälle odottamaan, kantelija sanoo.
– Vaihtoehtoinen ohjelma niille, jotka eivät osallistu esimerkiksi kirkkokäynneille, on usein hyvin näennäistä oppilaiden säilytystä. Tilanne on vuosien varrella parantunut, mutta edelleenkään kohtelu ei ole tasapuolista.
Kantelija vetoaa myös lasten herkkyyteen ja ryhmänpaineeseen.
– Koulussa ei ymmärretä, että on painostusta, jos uskonnonharjoitukseen osallistuminen on oletusarvo. Lasteni luokilla edelleenkin vain pari oppilasta ei osallistu esimerkiksi kirkkokäynteihin. He erottuvat muista selvästi.
– Eivät lapset halua erottautua, he haluavat olla samanlaisia.
Kantelijan kertoo, että hänen lapsensa voisivat silloin tällöin osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin, jos osallistuminen olisi vapaaehtoista.
– Ei olisi ongelma, että lapseni menisi kerran kirkkoon. Ongelma on, että se on aina evankelisluterilainen kirkko eikä ikinä mikään muu ja että sitä tapahtuu niin usein.
Kysymys on myös periaatteellinen.
– Se, että koulu tekee läheistä yhteistyötä kirkon kanssa, on mielestäni väärin.
– On epäoikeudenmukaista, että minua pidetään hankalana ihmisenä, kun en anna lasteni osallistua, vaikka todellisuudessa koulu on puolueellinen toiminnassaan. Se, että lapseni ei osallistu, on hänen perustuslaillinen oikeutensa. Ei ole oikein, että sitä varten pitää osoittaa erityistä rohkeutta jäämällä pois.
Kantelijan mielestä asian ratkaisisi, jos uskonnonharjoituksen järjestäisi seurakunta eikä koulu.
– Rehtorihan voi halutessaan päättää, että koulu loppuu kello yksitoista ja sen jälkeen kaikki halukkaat opettajat ja oppilaat lähtevät kirkkoon seurakunnan työntekijän johdolla.
Apulaisoikeuskanslerin näkemyksen mukaan kouluissa nykyisessä muodossaan järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia julkisen vallan puolueettomuuden ja uskonnonvapauden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta. Hänen eilinen kannanottonsa tarkoittaa muun muassa sitä, että hän suosittelee, ettei seurakunnan aamunavauksia enää pidettäisi peruskouluissa ja lukioissa ja ettei Suvivirttä laulettaisi.
Ilmoita asiavirheestä