Viime vuosina moni turvapaikanhakija on halunnut kääntyä Suomessa kristityksi. Turvapaikanhakijoita kastetaan eri kirkossa ja sitä ennen heille annetaan kasteopetusta. Koska kristityksi kääntymistä käytetään perusteena turvapaikkahakemuksissa, Maahanmuuttovirasto (Migri) arvioi kääntymisten aitoutta. Kirkot ovat olleet huolissaan tavoista, joilla arviointia tehdään.
Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaarissa Helsingissä pohdittiin viime torstaina, miten kristityksi kääntyneen turvapaikanhakijan uskon aitoutta voidaan arvioida. Paikalla oli edustajia kirkoista ja Maahanmuuttovirastosta.
Seurakuntien edustajat totesivat, että kaste ei useinkaan ole turvapaikanhakijalle helppo ratkaisu. Moni miettii, kestääkö ystävien pilkan, väkivallan uhan vastaanottokeskuksessa ja sen, että perhe hylkää. Kirkkojen työntekijät huomauttivat, että moni kastettu turvapaikanhakija ei ole käynyt kouluja ja käsitteellinen ajattelu on heille vaikeaa. Maahanmuuttoviraston puhuttelussa uskosta kysytään kuitenkin syvällisiä ja vaikeita kysymyksiä.
Usein turvapaikanhakija käsittelee uskoa tarinoiden kautta ja haluaa jakaa myös oman elämänsä tarinaa. Työntekijöiden kokemuksen mukaan viranomaiset eivät kuitenkaan useinkaan jaksa kuunnella tarinoita. Sen sijaan he peräävät uskoon liittyvien tunteiden ilmaisemista. Sellaiseen vaikkapa luterilaisessa kirkossa kääntyneet eivät ole tottuneet.
Työntekijät kertoivat kuulleensa tarinoita, joissa mikään ei ole riittänyt. Erään turvapaikanhakijan arkea kuvasi pastori Timo Keskitalo, joka edusti seminaarissa Helsingissä toimivan kansainvälisen seurakunnan (IEC) farsinkielistä työtä. Keskitalon mukaan turvapaikanhakija herää joka viikko omassa vastaanottokeskuksessaan aamuneljältä ja kävelee yhdeksän kilometrin matkan ehtiäkseen junaan, joka vie hänet omankieliseen jumalanpalvelukseen yhdeksi iltapäivällä.
– Päätöksen mukaan usko ei näy hänen elämässään, Keskitalo sanoi.
Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen sanoi, että kirkko tekee kyllä virhearviointeja.
– Mutta se on kipeä kohta, kun kaikilla mittareilla mitattuna aitoa ei pidetäkään aitona.
Suurin osa vetoaa kristityksi kääntymiseen vasta saatuaan kielteisen päätöksen
Uskonnolliseen kääntymiseen vetoaminen ei ole turvapaikkaprosesseissa uusi ilmiö. Viime vuosina Suomeen on kuitenkin tullut uusia ryhmiä, jotka vetoavat islamista luopumiseen ja kristinuskoon kääntymiseen, Maahanmuuttoviraston uskontoasiantuntija Anu Karppi kertoi. Suurimmat tällaiset ryhmät ovat irakilaiset, afganistanilaiset ja iranilaiset.
Suuri osa turvapaikanhakijoista vetoaa kristityksi kääntymiseen vasta saatuaan Maahanmuuttovirastolta kielteisen oleskelulupapäätöksen. Karpin mukaan tämä on luonnollista, sillä yhteyksien saaminen seurakuntiin vie aikaa. Jos kääntyminen kuitenkin tulee esiin vasta, kun hakija valittaa saamastaan kielteisestä päätöksestä, hallinto-oikeus palauttaa asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Virasto järjestää uuden turvapaikkapuhuttelun ja tekee päätöksen.
Hallinto-oikeuden kumoamista päätöksistä, joiden perusteena on ollut uusi selvitys, noin 70 prosenttia on ollut kristinuskoon kääntymiseen vetoavia, Karppi sanoi. Hänen mukaansa vireillä on tällä hetkellä noin 200 hallinto-oikeuden palauttamaa päätöstä, joissa turvapaikanhakija odottaa uutta puhuttelua kristityksi kääntymiseen liittyen. Päätöstä puolestaan odottaa noin 350 turvapaikanhakijaa, jotka on jo puhuteltu.
Suomen perustuslaki ja Suomea sitovat kansainväliset sopimukset turvaavat oikeuden vaihtaa uskonnollista vakaumusta, eikä ihmisen voida edellyttää salaavan uskontoaan vainon pelossa. Anu Karpin mukaan vakaumuksen arviointi on viranomaisten ja tuomioistuimen velvollisuus. YK:n pakolaisjärjestö ohjeistaa kiinnittämään huomiota kääntymisen aitouteen etenkin, jos se on tapahtunut kotimaasta lähdön jälkeen.
Seminaarissa virisi keskustelu siitä, mikä painoarvo seurakuntien lausunnoilla on uskon aitouden arvioinnissa. Korkein hallinto-oikeus linjasi viime vuonna, että kastetodistusta ja seurakunnan lausuntoa ei voida pitää turvapaikka-asiassa ratkaisevana näyttönä, vaan vakaumuksen aitoutta ja kääntymisen uskottavuutta on selvitettävä hakijaa kuulemalla.
Turvapaikanhakijoita avustanut Pakolaisneuvonnan lakimies Mia Leisti sanoi havainneensa tapauskohtaisia eroja siinä, kuinka merkittävänä seurakunnan lausuntoa pidetään. Leisti piti itse lausuntoja olennaisina.
Helluntaikirkon Esko Matikainen: Alamme odottaa turvapaikanhakijoilta enemmän kuin muilta
Suomessa kastettujen turvapaikanhakijoiden kokonaismäärää on vaikea arvioida. Helsingissä luterilaisten seurakuntien arabiankielisen työn piirissä on kastettu vuoden 2015 jälkeen noin 160 turvapaikanhakijaa. Helsingissä toimivassa helluntaiseurakunta Saalemissa kasteita on toimitettu vajaat 50.
– Tällä hetkellä kokoonnumme siinä sävyssä, että kastamme ihmisiä kuolemaan, IEC:n farsinkielisen seurakunnan Timo Keskitalo sanoi viitaten siihen, että kristityksi kääntyneitä palautetaan takaisin kotimaihinsa.
Keskitalo totesi, että ihmiset tulivat aikanaan myös Jeesuksen luokse parantuakseen sairaudestaan tai saadakseen jotakin muuta etua.
Helluntaikirkon Esko Matikaisen mukaan uskon arvioinnissa ollaan ajautumassa kahden standardin suuntaan.
– Viranomaisilla on kristityksi kääntymiselle erilaiset kriteerit kuin kirkoilla. Huomaan, että alamme odottaa turvapaikanhakijoilta enemmän kuin muilta.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan pastori Teemu Toivonen huomautti, että myös kristittyinä maahan tulleet turvapaikanhakijat odottavat päätöksiä pitkään ja kokevat olevansa Suomessa toisen luokan kristittyjä.
Helsingin Saalem-seurakunnan arabityön pastori Muayad Namrood sanoi haluavansa tietää, olisiko kastettava valmis tulemaan kasteelle myös ilman kastetodistusta.
Helsingin Malmin evankelis-luterilaisen seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Minna-Sisko Mäkinen kertoi olevansa itse puolitoista vuotta sitten kastetun irakilaisen miehen kummi. Tämä kiinnostui kristinuskosta alun perin löydettyään vastaanottokeskuksesta Raamatun ja alettuaan lukea sitä salaa.
– Muista uskonnoista tulevia kiinnostaa eniten kristinuskon täysin ehdoton rakkaus. Seurakunnan tehtävä ei ole sanoa, mikä on oikea syy tulla kirkkoon. Se päivä, jolloin mennään Migriin kertomaan uskosta, on vain yksi päivä kristittynä kasvamisessa, Mäkinen totesi.
Kuva: Olli Seppälä. Eduskuntatalon edessä järjestettiin huhtikuussa mielenilmaus turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja uskonnonvapauden puolesta.
Lue myös:
Mielenilmaus: Turvapaikkahakemusten käsittelyssä uskonnon merkitys on aliarvioitu tai ohikatsottu
Maahanmuuttovirasto kysyy alle 12-vuotiailta heidän uskostaan
Maahanmuuttovirasto keskeyttää päätösten tekemisen afganistanilaisten turvapaikkahakemuksiin
Turvapaikanhakijoille tarjolla myös pikakasteita − ”Irtopisteiden kalastusta Pyhän Hengen nimissä”
Ramez Ansara ei murehdi turvapaikanhakijoiden rippikoulumotiiveja – valtaosasta tulee kristittyjä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.